lauantai 10. joulukuuta 2016

ET KÄVELE YKSIN - JUULI NIEMI

Teoksen nimi: Et kävele yksin
Kirjailija: Juuli Niemi
Ilmestynyt: 2016
Kustantaja: WSOY
Sivumäärä: 362
Takakannesta:
Kaksi erilaista maailmaa ja ensimmäinen rakkaus

Egzon ei ole käynyt vieraissa maissa. Hän ei ole käynyt edes siellä mistä hänen sanotaan tulevan.

Ada on 15 ja piirtää vasta omia ääriviivojaan, kun ensimmäinen rakkaus iskee. Adan elämää ovat olleet taiteilijaäidin kanssa jaettu boheemi koti, yhtä kiltti paras kaveri ja lupaava todistus.

Egzonin perhe on Kosovosta ja Egzon on mamu, vaikka on syntynyt Suomessa. Egzonin levottomat jalat pakenevat kodin vaiettuja salaisuuksia ja nopea graffitikäsi maalaa ajatukset kuviksi.

Sinä aamuna rehtorin autoon on peintattu vaalea tyttö ja teksti Run! Ada voisi vielä juosta pakoon, mutta hän ei juokse. Ensimmäinen rakkaus antaa kaiken ja muuttaa kaiken, mutta voi myös repiä palasiksi.


*   *   *
Huh huh, terveiset täältä sängynpohjalta. Toivottavasti kuume lähtee pian. Positiivista tässä on se, että ehdin käydä postissa hakemassa blackfriday pakettini ennen kuin siirryin sängyn omaksi. :)

En ole koskaan ollut näin kiinnostunut Finlandia-voittajista ja ehdokkaista. En tiedä mistä tämä vimma on peräisin, mutta tykkään siitä! Mulla on yöpöydällä vielä Emma Puikkosen Eurooppalaiset unet ja oon kolmantena varausjonossa kaunokirjallisuuden Finlandia-voittaja Jukka Viikilän Akvarelleja Engelin kaupungista -teokseen. Anyway, tämän vuoden lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandian voitti Juuli Niemi teoksellaan Et kävele yksin. Musta tuntuu, että voitto saattoi mennä oikealle. En ole kuitenkaan vielä lukenut kaikkia ehdokkaita, joten tää on tämmöistä miettimistä vielä:D

Voiettä. Ada ja Egzon. Egzon ja Ada.
15-vuotias Ada on kiltti ja huomaamaton tyttö ja hän asuu kahdestaan boheemin taiteilija äitinsä kanssa. Adan status nousee koulun hierarkiassa ja hän saa uusia kavereita, kun hän aloittaa liikkumisen Egzonin seurassa. Egzon on syntynyt Suomessa, vaikkakin hänen perheensä on kotoisin Kosovosta. Hän ei silti itse ole ikinä käynyt siellä, mistä hänen sanotaan tulevan. Egzon on orastava taiteilija ja Adan äiti, Elena, rohkaisee tätä hakemaan opiskelemaan kuvataidelukioon. 
Kaksi ihmistä täysin eri taustoista ihastuvat, rakastuvat ja ottavat riskin: ehkä suhde toimii, ehkä ei.

Kirja soljuu luontevasti eteenpäin Adan ja Egzonin kappaleiden kautta, pääsemme siis molempien hahmojen pään sisälle. Teos on kirjoitettu erittäin kauniisti, eikä sitä ole lukijalle valmiiksi pureskeltu lautaselle. Voisin sanoa, että lauseet olivat kuin runoutta. Pidin hyvin paljon kirjan luomasta tunnelmasta ja täten sitä oli erittäin miellyttävä lukea. Iso miinus kuitenkin kirjan kannesta. Voisi luulla, että kirja sisältäisi paljon kliseitä ja siirappia. Sen perusteella ei uskoisi, että millaisen tarinan se sisälleen kätkee. Tähän jos johonkin toimii se sanonta, että kirjaa ei saa arvostella pelkän kannen perusteella.

Et kävele yksin on herkkä ja ehkä hauraskin tarina ensirakkaudesta, mutta se ei silti kerro pelkästään Adan ja Egzonin rakkaustarinaa. Se on pikemminkin nuorten kasvukertomus kaikkine niine kipuineen mitä nuoruuteen mahtuu.

Musta tuntuu, että mikään lause ei tee mitään järkeä, mutta halusin kuitenkin päivittää!
Tätä kirjoittaessani päätin, että nostankin arvioni neljään tähteen entisen kolmen ja puolen sijaan.
★★★★☆

8 kommenttia:

  1. Lukulistalla olisi tämä(kin), taitaa mennä kuitenkin ensi vuoden puolelle :D

    Luin hiljattain Akvarelleja Engelin kaupungista ja lyö vähän pää postauksen kanssa tyhjää. Ei ollut mulle mitenkään päätähuimaava lukukokemus, vaikka ymmärrän miksi se on niin kovin pidetty.
    Tiia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti tykkäät tästä! :)
      Musta tuntuu et Akvarelleja ei välttämättä oo ihan mulle tehty.. mut innolla ootan että saan selville onko se mistään kotoisin:D

      Poista
  2. Itsekin olen tänä vuonna haalinut lukulistalle Finlandia ehdokkaita ja voittajia, todella harvinaista. :D Viime vuoden voittaja Oneiron on nimittäin edelleen lukematta (tosin löytyy omasta hyllystä ja tarkoitus olisi lukea) ja muista ehdokkaista ei ole edes muistikuvaa.
    Löysin tämän Niemen kirjan toissapäivänä kirjastosta ja tämä arvostelusi nostatti oikein haluja lukea kyseisen kirjan! :D Puikkosen Eurooppalaiset unet odottelisi myös lukupinossa ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin outoa, en ole ennen näin paljoa antanut huomiota Finlandia ehdokkaille ja voittajille :-D Mut toivottavasti tykkäät tästä myös! :D

      Poista
  3. Olen lukenut jo Akvarelleja, suosikkini. Luen nyt Juuli Niemen kirjaa ja no joo, enpäs sano vielä mitään.

    VastaaPoista
  4. Sama homma täällä, finlandia-palkitut tuli lisättyä listaan. Lisäksin vielä ehdokkaatkin, hyviä nimiä olivat kaikki. Nyt vielä kun joulupukki tai joku toisi sitä lukuaikaa...

    VastaaPoista

Takaisin ylös