keskiviikko 10. elokuuta 2016

HARUKI MURAKAMI - 1Q84 OSA 1&2


"Q niin kuin question mark, kysymysmerkki. Maailma, johon sisältyy epäilys"
Teoksen nimi: 1Q84
Alkuperäinen nimi: 1Q84
Kirjailija: Haruki Murakami
Ilmestynyt: vuonna 2009
Suomennos: vuonna 2013
Kustantaja: Tammi
Kääntäjä: Aleksi Milonoff
Sivumäärä: 783
Haruki Murakami ei ole mulle uusi tuttu, aikaisemmin olen häneltä lukenut Sputnik rakastettuni sekä Norwegian Wood.
1Q84 on roikkunut mun TBR-listalla jo vuosia, mutta vasta tänä kesänä sain sen työn alle. Luonnollisesti, mitä kauemmin jokin kirja roikkuu lukulistalla siihen kohdistuu hirveät odotukset. Vai käykö niin vain mulla?

On vuosi 1984, paikkana Tokio. Kirja seuraa kahden päähenkilön, Aomamen ja Tengon, elämää ja heidän matkaa löytää toisensa, muistona toisistaan vain hetket yhteisistä ala-aste ajoista. Aomame toimii kunto-ohjaajana, joka sivubisneksenä murhaa väkivaltaisia miehiä. Tengo taas on preppauskoulun opettaja, joka haamukirjoitti 17-vuotiaan Fuka-Erin esikoisteoksesta oikean myyntimenestysopuksen. Pian Aomame ja Tengo huomaavat siirtyneen vuoteen 1Q84, vuoden 1984 rinnakkaistodellisuuteen. Tästä todisteena taivaalla möllöttää esimerkiksi kaksi kuuta.

Mulla ei ollut mitään vaikeuksia lukea tätä opusta, oikeastaan nämäkin sivut lensivät hyvin nopeasti loppuun. Pidän Murakamin kirjoitustyylistä. Jotkut kuvailut kyllä herättivät hämmennystä, kuten esimerkiksi se, että jokaisen naisen kohdalla ensimmäisenä kuvailtiin rintojen muotoa ja koostumusta. Ehkä tää on joku japanilainen juttu? :-D
1Q84 sisältää tajuttoman juonen ja mielenkiintoiset henkilöt. Se mikä ärsytti, oli se, että kirja herättää paljon kysymyksiä, mutta antaa vähän vastauksia. Toivottavasti kolmannessa osassa asiat selviävät enemmän.

★★★☆☆

4 kommenttia:

  1. Miunkin on pitänyt lukea tämä jo ihan hirmupitkään! Ainiin ja ihana kirjanmerkki siulla <3

    VastaaPoista
  2. Jos yhtään kiinnostaa niin kyllä suosittelen:D Kiitos <3

    VastaaPoista
  3. Ihan supersöpö kirjanmerkki!<3 Mä luin tän parisen vuotta sitten ja oli vähän ristiriitaiset fiilikset, toisaalta tykkäsin paljon ja toisaalta tuntui aika pitkältä. Mutta mieleen se on jäänyt kummittelemaan aika tehokkaasti, joten enköhän jonain päivänä lue sen uudelleen. Seuraavaksi haluisin lukea Murakamilta tuon Norwegian Woodin! :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehee, kiitos:-D Kieltämättä, sivumäärästä voisi ottaa puolet pois.

      Poista

Takaisin ylös