perjantai 23. helmikuuta 2018

PRINSSI CHARLESIN TUNTEET JA NOUSU J& TUHO - LIV STRÖMQUIST

Mistä mulle: arvostelukappale
Teoksen nimi: Prinssi Charlesin tunne
Alkuperäinen nimi: Prins Charles känsla
Kirjailija: Liv Strömquist
Ilmestynyt: 2010 / suom. 2017
Kustantaja: Sammakko
Sivumäärä: 132
Takakannesta:
”What is love?” kysyi saksalainen eurodance-artisti Haddaway jo vuonna 1993. Prinssi Charlesin tunne on kymmenen sarjakuvan mittainen odysseia, jossa Liv Strömquist etsii vastausta tähän kysymykseen. Hän ehtii kysyä myös joukon muita kysymyksiä, kuten: Miksi miesten on mahdoton puhua tunteista? Oliko Ronald Reaganin vaimo kommunisti? Mitä mustasukkaisuus on? Miksi kaikki rakastavat Raymondia, vaikka Raymond vihaa kaikkia naisia? Länsimaisen kulttuurin totuuksia riemukkaasti kyseenalaistava Strömquist tutkii Prinssi Charlesin tunteessa parisuhdetta, romanttista rakkautta ja avioliittoa – sekä niihin kuuluvia valta-asetelmia ja hullunkurisia ehtoja, joita olemme tottuneet pitämään normaaleina ja jopa ”romanttisuuden” määritelmänä. Strömquist kuljettaa kirpeän humoristista analyysiaan läpi historian ja kulttuurien ja tarjoaa lukijalle virkistäviä, vapauttavia oivalluksia.

*   *   *

Mistä mulle: arvostelukappale
Teoksen nimi: Nousu & Tuho
Alkuperäinen nimi: Uppgång & fall
Kirjailija: Liv Strömquist
Ilmestynyt: 2016 / suom. 2017
Kustantaja: Sammakko
Sivumäärä: 133
Takakannesta:
Miksei kukaan puutu maailmanlaajuiseen ongelmaan nimeltä äärimmäinen rikkaus? Miksi etsimme mindfulnessia itämaisista opeista, vaikka oma länsimainen, kapitalistinen järjestelmämme on historiallisesti täysin ylivoimainen mitä tulee hetkessä elämiseen? Miksi Chris O’Neill tunsi heti jotain aivan erityistä prinsessa Madeleinea kohtaan? Entä miksi vasemmistolla menee niin surkeasti? Nousu ja tuho käsittelee kapitalismia, yhteiskuntaluokkia ja varallisuuden jakamista.

Nousu ja tuho on tuttuun tapaan pullollaan tietoa, nerokkaita oivalluksia ja hillitöntä huumoria. Liv Strömquist on terävän yhteiskuntakritiikin ja koomisen ajoituksen mestari.


*  *  *
Ensimmäiset sarjakuva-albumit sarjakuva haasteeseen! Wohoo👏🏻
Liv Strömquistin sarjakuvat ovat mainioita. Hauskoja ja kantaaottavia. Luin ensimmäiseksi Prinssi Charlesin tunne -sarjakuva-albumin, mikä näistä kahdesta oli mun mielestä parempi. Se sisältää kymmenen sarjakuvaa, mitkä ovat muutaman sivun mittaisia. Strömquist pureutuu Prinssi Charlesin tunne -albumissaan rakkauteen ja parisuhteeseen. Hän tuo esiin mm. ajatuksen siitä, että miksi TV-sarjoissa (Miehen puolikkaat, Kaikki rakastavat Raymondia..) huumori on usein sitä, että miehet valittavat avioliitosta ja parisuhteesta, naisista. Sarjakuva-albumi avasi silmiä, mutta paikka paikoin ääretön kärjistys alkoi ottamaan hermoon.

Nousu ja tuho sen sijaan tarjosi kuusi sarjakuvaa höystettynä ajatuksilla mm. miksi vasemmistolla menee huonosti, miksi ja miten Chris O'Neill (Prinsessa Madeleinen mies) on menestynyt.
Sarjakuvat eivät olleet kovin pitkiä, mutta tuntui, että tätä lukiessa tuli pienoinen ähky. Nousu & tuho -sarjakuva-albumia joutui siis jakamaan muutamalle illalle, kun taas Prinssi Charlesin tunne meni illassa.

Piirrosjälki on melko yksinkertaista molemmissa, mutta se on juuri toimiva. Aiheet ovat vakavia, mutta molemmissa sarjakuvissa oli juuri oikeaan kohtaan tuotu komiikkaa. Tai ainakin mut molemmat sarjakuvat sai nauramaan välillä jopa ääneen :D 
Prinssi Charlesin tunne on täysin mustavalkoinen, mutta Nousu ja tuho tarjosi vähän väriä, mikä oli kiva yllätys.

Liv Strömquistin sarjakuvat olivat todella mieluisia. Nyt mun täytyy etsiä käsiini ensimmäinen suomennettu Strömquist sarjakuva nimeltä Kielletty hedelmä! :)

maanantai 12. helmikuuta 2018

YSTÄVÄNPÄIVÄN LUKUMARATON 12.- 13.2.2018

Ystävänpäivän lukumaraton alkaa mun kohdallani kolmen vartin päästä! Tavallisesti olen yleensä päättänyt vähän etukäteen, että mitä lukumaratonilla luen, mutta nyt ajattelin mennä ihan lonkalta. En tiedä millä aloitan, jatkanko vanhaa, aloitanko uuden.. saa nähdä. Tulen eniten päivittelemään twitteriä, mutta yritän päivittää myös täällä blogin puolella :)

Noniin.. Menipä se vuorokausi nopeasti, enkä mä kovin hirveästi ehtinyt vielä edes lukemaan. Harry Potter ja salaisuuksien kammiota (se kuvitettu versio!) luin yhteensä 78 sivua. Aloitin myös Cassandra Claren Keskiyön valtiatar -kirjan ja ehdin sitä lukea 23 sivua. Luin siis yhteensä 101 sivua :D

tiistai 6. helmikuuta 2018

LASIPALATSI (THRONE OF GLASS) - SARAH J. MAAS

Mistä mulle: arvostelukappale
Teoksen nimi: Lasipalatsi (Throne Of Glass)
Alkuperäinen nimi: Throne Of Glass
Kirjailija: Sarah J. Maas
Ilmestynyt: 2012 / suom. 2017
Kustantaja: Gummerus
Sivumäärä: 433
Takakannesta:
Endovierin synkillä, törkyisillä suolakaivoksilla suorittaa elinkautisrangaistustaan 18-vuotias tyttö. Celaena Sardothien on nuoresta iästään ja hämäävän viehättävästä ulkomuodostaan huolimatta pelätty, pahamaineinen salamurhaaja. Celaena teki kuitenkin yhden kohtalokkaan virheen: jäi kiinni. Nuori kapteeni Westfall tarjoaa epätoivoiselle Celaenalle vapautta suuren uhrauksen hinnalla. Celaenan täytyy edustaa kruununprinssi Doriania kilpailussa, jossa hän mittelee taistelutaitojaan maan etevimpiä varkaita, salamurhaajia ja muita ammattitappajia vastaan. Vain voittamalla Celaena voi lunastaa vapautensa ja saada selville kohtalonsa. Mutta sulaako hänen jäinen sydämensä?

*   *   *
Throne of Glass -sarjalla on mun sydämessä erityinen paikka, vaikka mun suhtautumiseni siihen on tässä vuosien varrella muuttunut moneen kertaan. Ensin rakastin hyvin paljon koko maailmaa ja hahmoja, kunnes tunteeni pitkässä juoksussa hiipuivat ok-tasolle. Sillä tasolla ollaan yhä, mutta kirja tuo mulle vaan hirveän nostalgian tunteen niin se saa siitä lisäpisteitä, hehe. Musta on ihanaa, että tätä sarjaa on nyt aloitettu suomentamaan!

Celaena Sardothien on 18-vuotias nuorinainen. Hän on myös maan pelottavin salamurhaaja, kaikki tuntevat hänen nimensä. Hän on jäänyt kiinni ja kärsii tuomiotaan Endovierin suolakaivoksilla. Hänet on tuomittu Endovieriin koko loppuelämäkseen ja hän on selviytynyt karuissa oloissa nyt vuoden päivät. Celaenalle tarjotaan mahdollisuutta voittaa itselleen vapaus, mutta hänen täytyy edustaa kruununprinssi Doriania kilpailussa, vastaan varkaita ja ammattitappajia. Kisan voittaja kruunataan kuninkaan miekaksi, eli periaatteessa kuninkaan orjaksi ja tietyn ajan jälkeen kuninkaan miekalle annetaan vapaus ja hänen nimensä/maineensa puhdistetaan. Kilpailusta syntyy henkiinjäämistaistelu, koska kuninkaan linnan uumenissa on pimeitä voimia, eivätkä kilpailijat pelkää käyttää niitä.

Kirja ei tosiaan tarjoa mitään mielenräjäyttäviä juonikuvioita, mutta se jaksaa pitää lukijan mielenkiinnon yllä loppuun saakka. Kirja on vähän ennalta-arvattava ja siinä on pakotettu kolmiodraama. Lasipalatsi on kuitenkin Throne of Glassin ensimmäinen osa ja tiedän, että sarja paranee jo huimasti toisessa osassa. En malta odottaa päästä lukemaan kakkososaa suomennettuna! :)
Takaisin ylös