Mistä mulle: kirjastosta / Nimi: Minä näen sinut / I See You / Kirjailija: Clare Mackintosh / Ilmestynyt: 2016 / Kustantaja: Gummerus / Sivumäärä: 400 / Takakannesta:
Työmatka julkisilla on päivittäinen pakko, jolle et uhraa juurikaan ajatuksia. Yrität vain saada ajan kulumaan: selaat ehkä lehteä, tuijottelet ikkunasta. Mutta entä jos täydessä liikennevälineessä istuukin joku, joka näkee sinut, seuraa sinua, pitää kirjaa liikkeistäsi? Joku joka tietää yhtä hyvin kuin sinä itse, mistä tulet, milloin ja minne menet...
Zoe Walker, lontoolainen kahden nuoren äiti, löytää lähijunassa lehteä lukiessaan ihmetyksekseen oman kuvansa seuralaispalvelujen mainosten joukosta. Hänen perheensä väittää, että kuvan nainen vain muistuttaa häntä. Sitten Zoe löytää vanhemmasta lehdestä samalta paikalta toisen naisen kuvan - ja pian tämä nainen joutuu rikoksen uhriksi. Onko Zoe itsekin vaarassa, vai onko kyse vain sattumasta? Mikään ei tunnu enää olevan sitä miltä näyttää. Zoe yrittää epätoivoisesti selvittää, voiko hän luottaa vaistoihinsa vai onko kaikki vainoharhaa. Tähtitrilleristin odotetun toisen romaanin luettuasi katsot kanssamatkustajiasi toisin silmin.
* * *
Tämän teoksen jälkeen mä huomasin, että Clare Mackintoshin kirjat ei oo vaan mua varten. Yli vuosi sitten lukemani Annoin sinun mennä ei myöskään vakuuttanut mua. Koin silti, että Minä näen sinut oli astetta parempi, kuin Mackintoshin aiempi teos.
Zoe Walker kulkee junalla töihin, niin kuin monet muutkin ihmiset. Hän löytää lehdestä oman kuvansa seuralaispalvelu mainosten joukosta ja järkyttyy. Naisen täytyy olla vain todella saman näköinen kuin Zoe itse! Pian mainosten naiset joutuvat rikosten uhreiksi ja Zoe yrittää epätoivoisesti selvittää mitä ihmettä hänen ympärillään oikein tapahtuu. Joku kirjaa hänen jokaisen liikkeensä ja tietää hänen päivärytminsä.
Stalkkaajan sivun pituisia lukuja lukiessa mua oikeasti karmi. Ne jotenkin ällötti mua hyvin paljon. Loppua kohden mulla alkoi väistämättä soimaan päässä The Policen Every Breath You Take ja sen jälkeen mua huvitti lähes kaikki.
Musta kirjan loppu oli huono, kaikki jotenkin lässähti, kun asiat alkoivat ratkeamaan. Varsinkin viimeiset sivut saivat mut vaan ääneen toteamaan "aijaa" ja laskemaan kirjan pöydälle. Jännitys pysyi hyvin yllä lähes loppuun, mutta sitten ratkaisu vain pilasi koko kirjan mulle.
Ajattelin silti, että kolmas kerta toden sanoo ja lukea Clare Mackintoshin kolmannen kirjan Let Me Lie jos saan sen jostain käsiini, metsästämään sitä en lähde. :-D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi! <3