KIRJAVUOTENI 2016 + JOULUKUUN KOOSTE

Ja niin kului vuosi 2016. Vuosi oli lukemisen kannalta erittäin kiva. Olen tyytyväinen ja sain Goodreads haasteenkin täytettyä ja ylitettyä viidellä kirjalla! :-) ( mut voi lisätä kaveriksi Goodreadsissa jos ei olla jo ♥ ) Eli kaiken kaikkiaan sain luettua 75 kirjaa. Tässä lisää nippelitietoa lukuvuodestani:

Lukemistani kirjoista... 

> Lyhyin kirja oli Punis: snadisti kuumotava stoori, 30 sivua.

> Pisin oli The Lunar Chronicles -sarjan päätös osa Winter Marissa Meyeriltä, 832 sivua.

> Kesmimääräinen kirjan pituus oli 351 sivua.

> Goodreadsin suosituin kirja oli Harry Potter ja viisasten kiven kuvitettu versio

> ja vähiten suosituin oli Punis: snadisti kuumottava stoori

> Keskimääräinen arvioni oli 4/5 tähteä (tää yllätti mut? Tuntuu et oon jaellut vaan kahta tähteä.)

> Parhaimmat arviot Goodreadsissä saanut oli A Court of Mist And Fury

Mun lempparit tältä vuodelta...

Nämä kaikki ovat jaetulla ykkössijalla.

Sarah J. Maas - A Court Of Mist and Fury

Aina yksi kirja Maasilta pääsee mun mikä-ikinä-lista-onkaan-vuorossa -listalle. A Throne of Glass on lähellä sydäntä, mutta kyllä ACOMAF vei hänen kirjoistaan voiton.

Me Before You - Jojo Moyes

Tästä tuli uusi all-time-favorite -kirja. Omistan siitä miljoona kappaletta jo omassa hyllyssä ja siitä tuli erittäin rakas opus. Hömppää isolla H:lla, mutta luin sen juuri oikeaan aikaan, kun kaipasin jotain tämmöistä pitkästä aikaa kaiken fantasian jälkeen.

Aristotle and Dante Discover the Secrets of the Universe - Benjamin Alire Sáenz

Tää oli yksinkertasesti vaan ihana. Lue lisää tästä Goodreadsista.

Ylpeys ja Ennakkoluulo - Jane Austen

Mikä mulla kesti lukea tämä klassikko!? Yritän kuumeisesti löytää itselleni tätä versiota.

Kuura - Elina Pitkäkangas

Ja ihana Kuura! ♥ Kuurasta tuli tärkeä mulle, koska se jotenkin avasi mulle silmiä suomalaiseen nuortenkirjallisuuteen. Ja Leo <3

Joulukuun kooste

Joulukuun kooste on vähän heikomman näköinen, joten lisään sen tähän loppuun. Joulukuussa sain luettua kokonaiset kolme kirjaa. Luin kyllä, aloitin eri kirjoja, mutta mikään niistä ei jaksanut kiinnostaa loppuun asti. Nämä kuitenkin sain luettua:

Et Kävele yksin - Juuli Niemi / 4/5tähteä
Finlandia voittaja, tykkäsin kovasti kirjan luomasta tunnelmasta.
Linkki postaukseen.

Post-alfa - Paperi T / 3/5 tähteä
Suomen puhutuin ja myydyin runoteos.
Oli ihan hauska lukukokemus.
Linkki postaukseen.

Let It Snow - John Green, Maureen Johnson, Lauren Myracle / 2/5 tähteä

Joulun TBR-kirjoista onnistuin lukemaan ainoastaan tämän. Enkä varmaan aio tehdä tästä tämän suurempaa arviota. Kirja siis sisältää kolme eri jouluista tarinaa ja ne kaikki tahtoi jäädä aika pliisuksi. Paras tarina oli ihan ensimmäinen, The Jubilee Express Maureen Johnsonilta. Huonoin oli The Patron Saint of Pigs Lauren Myraclelta, eikä edes John Greenin A Cheertastic Christmas Miracle herättänyt sen suurempia tunteita. Hiukan pettymys koko opus. :/

*   *   *

Tähän loppuun haluan kiittää kaikkia lukijoita ja kommentoineita tästä kuluneesta puolesta vuodesta! Kiitos! ♥

Hyvää uutta vuotta kaikki! Ensi vuoteen ;-)

POST-ALFA - PAPERI T

Teoksen nimi: post-alfa
Kirjailija: Paperi T
Mistä mulle: kirjasto
Ilmestynyt: 2016
Kustantaja: Kosmos
Sivumäärä: 96
Takakannesta:

post-alfa on Paperi T:n kirjallinen debyytti, runoteos, jonka teemoina ovat rakkaus ja tyhjyys, miehisyys, sisqo, woody allen, kuristuminen, julkinen liikenne, black metal -teepaidat, intiaanien hautausmaat, kauhu ja porno, fomo, afrikan tähti, kuolleet idolit ja artistin pyrkimys päästä ironiasta vilpittömyyteen. Paperi T eli Henri Pulkkinen (s. 1986) on helsinkiläinen rap-artisti, radiotoimittaja ja runoilija. Paperi T:n esikoisalbumi Malarian pelko toi tekijälleen kaksi Emma-palkintoa, Teosto-palkinnon ja kultalevyn.

*   *   *

/kun hyväksyt ettet tule koskaan kirjoittamaan mitään/yhtä kaunista kuin daven pieni ja hento ote/voit lakata stressaamasta ja jatkaa namedroppailua/

post-alfa on Suomen puhutuin ja myydyin runoteos. Ensimmäinen painos on myyty loppuun ja kolmas painos on jo otettu. Ja vihdoinkin mä sain tämän läpyskän kirjastosta! Vaikka epätoivoisesti yritänkin lukea runoutta, tämän ennen kaikkea halusin lukea siksi, että tiedän mistä porukka kohisee. Kuten tiedätte, en osaa arvioida runoja mitenkään, joten keskityn enemmän fiiliksien kuvailuun.

Olin lukenut monia arvioita kyseisestä läpyskästä ja tunnustan, että mulla oli tiettyjä ennakkoluuloja tätä kohtaan. Päällimmäisenä olin vain huvittunut ja ensimmäisen sivun jälkeen olin jo pyöräyttänyt silmäni aivan uuteen ulottuvuuteen. Mietin, että kuka tahansa voisi kirjoittaa näitä runoja, mikä on aika hirveä ajatus. Jotkut runoista oli oikeasti fiksuja ja jotkut taas oli aivan liian itsestäänselviä. Jos tuntisin ja tietäisin paremmin Paperi T:n musiikkia/artistikuvaa jne, voisi olla että näkisin teoksen aivan eri tavalla.

Loppujen lopuksi mulle kuitenkin jäi ihan positiivinen kuva. Uskallan jopa tunnustaa, että voisin omaksi hankkia kasvavaan runokokoelmaani!

★★★☆☆

ALKUVUODEN UUTUUSKIRJAT 2017

Vihdoinkin alan olla taas elävien kirjoissa. Olen aloittanut lukemaan montaa eri kirjaa, mutta mitään en ole saanut vielä luettua loppuun asti. Eikös tähän väliin muutenkin sopisi nyt haaveilut ensi vuoden uutuuksista? Niin kuin monet muutkin, koin myös tehtäväkseni koota yhteen odottamani ensi kevään kirjauutuudet!

Helpointa oli linkittää kirjat suoraan jokaisen omaan Goodreads-sivuun. Tummennetut linkit tarkoittaa sitä, että niitä odotan eniten :-D En todellakaan tajunnut, että niitä tulisi näin paljon!

A List of Cages - Carve the Mark / Viillot (Otava) - History Is All You Left Me - Caraval (WSOY) - A Conjuring of Light - Am I Normal Yet? / Oonko ihan normaali? (Gummerus)

Vegetaristi (Gummerus) - You're Welcome, Universe - Kajo (Myllylahti) -  The Upside of Unrequited - A Court of Wings and Ruin - Lord of Shadows

Henkäys on ilmaa vain (Bazar) - Everything Everything / Kaikki kaikessa (Tammi) - Wonder / Ihme (WSOY) - The Inexplicable Logic of My Life 

Käännöskirjoista oon eniten innoissani Nicola Yoonin Kaikki kaikessa ja R. J. Palacion Ihmeestä. Oon halunnut ja yrittänyt saada niitä luettavaksi vaikka kuinka kauan, mutta jos nyt saisin ne itselleni kirjastosta! :)

ET KÄVELE YKSIN - JUULI NIEMI

Teoksen nimi: Et kävele yksin
Kirjailija: Juuli Niemi
Ilmestynyt: 2016
Kustantaja: WSOY
Sivumäärä: 362
Takakannesta:

Kaksi erilaista maailmaa ja ensimmäinen rakkaus

Egzon ei ole käynyt vieraissa maissa. Hän ei ole käynyt edes siellä mistä hänen sanotaan tulevan.

Ada on 15 ja piirtää vasta omia ääriviivojaan, kun ensimmäinen rakkaus iskee. Adan elämää ovat olleet taiteilijaäidin kanssa jaettu boheemi koti, yhtä kiltti paras kaveri ja lupaava todistus.

Egzonin perhe on Kosovosta ja Egzon on mamu, vaikka on syntynyt Suomessa. Egzonin levottomat jalat pakenevat kodin vaiettuja salaisuuksia ja nopea graffitikäsi maalaa ajatukset kuviksi.

Sinä aamuna rehtorin autoon on peintattu vaalea tyttö ja teksti Run! Ada voisi vielä juosta pakoon, mutta hän ei juokse. Ensimmäinen rakkaus antaa kaiken ja muuttaa kaiken, mutta voi myös repiä palasiksi.

*   *   *

Huh huh, terveiset täältä sängynpohjalta. Toivottavasti kuume lähtee pian. Positiivista tässä on se, että ehdin käydä postissa hakemassa blackfriday pakettini ennen kuin siirryin sängyn omaksi. :)

En ole koskaan ollut näin kiinnostunut Finlandia-voittajista ja ehdokkaista. En tiedä mistä tämä vimma on peräisin, mutta tykkään siitä! Mulla on yöpöydällä vielä Emma Puikkosen Eurooppalaiset unet ja oon kolmantena varausjonossa kaunokirjallisuuden Finlandia-voittaja Jukka Viikilän Akvarelleja Engelin kaupungista -teokseen. Anyway, tämän vuoden lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandian voitti Juuli Niemi teoksellaan Et kävele yksin. Musta tuntuu, että voitto saattoi mennä oikealle. En ole kuitenkaan vielä lukenut kaikkia ehdokkaita, joten tää on tämmöistä miettimistä vielä:D

Voiettä. Ada ja Egzon. Egzon ja Ada.

15-vuotias Ada on kiltti ja huomaamaton tyttö ja hän asuu kahdestaan boheemin taiteilija äitinsä kanssa. Adan status nousee koulun hierarkiassa ja hän saa uusia kavereita, kun hän aloittaa liikkumisen Egzonin seurassa. Egzon on syntynyt Suomessa, vaikkakin hänen perheensä on kotoisin Kosovosta. Hän ei silti itse ole ikinä käynyt siellä, mistä hänen sanotaan tulevan. Egzon on orastava taiteilija ja Adan äiti, Elena, rohkaisee tätä hakemaan opiskelemaan kuvataidelukioon. 

Kaksi ihmistä täysin eri taustoista ihastuvat, rakastuvat ja ottavat riskin: ehkä suhde toimii, ehkä ei.

Kirja soljuu luontevasti eteenpäin Adan ja Egzonin kappaleiden kautta, pääsemme siis molempien hahmojen pään sisälle. Teos on kirjoitettu erittäin kauniisti, eikä sitä ole lukijalle valmiiksi pureskeltu lautaselle. Voisin sanoa, että lauseet olivat kuin runoutta. Pidin hyvin paljon kirjan luomasta tunnelmasta ja täten sitä oli erittäin miellyttävä lukea. Iso miinus kuitenkin kirjan kannesta. Voisi luulla, että kirja sisältäisi paljon kliseitä ja siirappia. Sen perusteella ei uskoisi, että millaisen tarinan se sisälleen kätkee. Tähän jos johonkin toimii se sanonta, että kirjaa ei saa arvostella pelkän kannen perusteella.

Et kävele yksin on herkkä ja ehkä hauraskin tarina ensirakkaudesta, mutta se ei silti kerro pelkästään Adan ja Egzonin rakkaustarinaa. Se on pikemminkin nuorten kasvukertomus kaikkine niine kipuineen mitä nuoruuteen mahtuu.

Musta tuntuu, että mikään lause ei tee mitään järkeä, mutta halusin kuitenkin päivittää!

Tätä kirjoittaessani päätin, että nostankin arvioni neljään tähteen entisen kolmen ja puolen sijaan.

★★★★☆

LUMI - SEITA VUORELA

Teoksen nimi: Lumi
Kirjailija: Seita Vuorela
Ilmestynyt: 2016
Kustantaja: WSOY
Sivumäärä: 240
Takakannesta:
En siis lupaa teille rakkaustarinaa. Pikemminkin tämä on kertomus petoksesta, ja tytöstä joka pelastaa pojan.

Teheran on ensimmäinen luku 15-vuotiaan Siamakin elämässä, Pohjoisen maan itäinen lähiö toinen. Molemmissa paikoissa vaikeudet tuntuvat seuraavan poikaa, vaikka hän ei niitä etsi. Siamak on nimetty Iranissa sankarina kuolleen setänsä mukaan: haaste josta on mahdoton selvitä. Pohjoinen on nyt koti - Siamak rakastaa lunta ja on kaukalon jäällä kaikkia muita nopeampi.

Heidän perheeseensä muuttaa Atisha, naapurintyttö Iranista, joka on paennut maasta kielletyn bloginsa vuoksi. Atisha ei ole nähnyt lunta, mutta hän tuntee sadun Lumikuningattaresta, jonka suudelma totuttaa uhrinsa kylmään ja saa tämän unohtamaan mistä on tullut. Atisha haluaa Siamakin muistavan jälleen juurensa.

Lumi on koskettava tarina maahanmuuttajien lapsista, jotka kantavat perheissään vastuuta uuden kotimaansa tulkkeina ja kasvavat eri kansallisuuteen kuin vanhempansa. Pienoisromaani Lumi oli viimeistelyä vaille valmis, kun kirjailija Seita Vuorela menehtyi äkillisesti huhtikuussa 2015. Käsikirjoituksen viimeistelyssä kirjaksi on auttanut Vuorelan ystävä ja kirjailijakollega Vilja-Tuulia Huotarinen.

*   *   *

Yksi tämän vuoden lasten ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-ehdokkaista oli Lumi Seita Vuorelalta. Teos jäi Vuorelan viimeiseksi, tämän menehdyttyä äkillisesti viime vuonna. Kirjan on viimeistellyt Vuorelan ystävä ja kirjailija Vilja-Tuulia Huotarinen.

Mä en ollut aiemmin lukenut mitään Seita Vuorelan kirjoja, vaikka aina silloin tällöin olen esim. Karikkoa selaillut kirjastossa. Mulla on nyt menossa Finlandia-palkinnon voittajat ja ehdokkaat -maratooni, joten Karikko sai jäädä sivuun Lumen tieltä.

Lumi kertoo 15-vuotiaasta pojasta, Siamakista. Hän on halunnut tukahduttaa muistonsa synnyinkaupungistaan Teheranista, koska hän on asunut Suomessa jo niin kauan. Hän haluaa vain pyrkiä sopeutumaan Suomeen ja on siinä onnistunutkin. Siamak pelaa jääkiekkoa ja hän on osa jengiä. Siamakin pasmat tulee kuitenkin sekoittamaan Atisha, naapurin tyttö Iranista. Atishan tuomien muistojen on aika sulattaa poika jäästä.

Kirjassa kulkee mukana Atishan muokkaama satu Jääkuningattaresta (H.C. Andersen), mikä oli oiva lisä koko teokseen. Lumi on ajankohtainen ja kauniisti kirjoitettu. Loistava ehdokas Finlandia Junioriksi. Musta tämä ei kuitenkaan ole pelkästään nuortenkirja. Tää vois olla jokaisen kirja.

"Atisha kuuntelee toisella korvalla farsinsorinaa, katsoo samalla lumipyryyn, sen ytimeen kuin viholliseen, jolta ei pääse pakoon, tiiviisti niin että maiseman päälle ilmestyy verho. Lumi on valkoista paperia odottamassa sanoja ja niiden välistä hiljaisuutta, se on valkoinen muuri, johon veli spreijaa vastalauseensa, munan kuori, johon nowruz-juhlan aikaan maalataan pienellä siveltimellä hentoja kuvioita, se on aavemainen ja outo siksi, että mitä vain voi tapahtua, mikä vain on mahdollista, hyvä ja paha. Sellainen on maisema täällä, antaa kaiken eikä mitään. Sellaista on lumi. " (s.38)

Taistelen edelleenkin 3,5 ja 4 tähden välillä.

YHDEN LAPSEN KANSA - MARI MANNINEN

Teoksen nimi: Yhden lapsen kansa: Kiinan salavauvat, pikkukeisarit ja hylätyt tyttäret
Kirjailija: Mari Manninen
Ilmestynyt: 2016
Kustantaja: Atena Kustannus Oy
Sivumäärä: 205
Takakannesta:

Rouva Wang sai liikaa lapsia, eivätkä lapset päässeet töihin, naimisiin tai edes junaan.

Herra Zhou osti pojalleen morsiamen Vietnamista, koska kylässä ei ole nuoria naisia.

Rouva Zhangin sikiö abortoitiin väkisin.

Rouva Li etsii 30 vuotta sitten hylkäämäänsä tytärtä.

Rouva Dongin työ oli vahtia naapureiden kuukautisia.

Mari Manninen haastatteli tavallisia kiinalaisperheitä yhden lapsen politiikan vaikutuksista. Osottautui, että 35-vuotinen väestöpolitiinen kokeilu aiheutti paljon kärsimystä ja jätti jollakin tapaa jälkeensä jokaiseen kiinalaiseen.

Yhden lapsen kansassa tavataan erilaisia perheitä ja kuullaan monenlaisia kohtaloita. Kirja näyttää siivun kiinalaisten arjesta raskaan ajanjakson jälkeen: Miten ainokaiset selviävät Kiinan väestöpyramidin vääristyttyä? Miten jatkaa elämää, jos ainoa lapsi kuolee? Entä ketkä hyötyivät yhden lapsen politiikasta - sillä hyötyjiäkin oli?

*   *   *

Tämän vuoden Tieto-Finlandia-palkinto meni toimittaja Mari Manniselle. Voitto tuli teoksella Yhden lapsen kansa: Kiinan salavauvat, pikkukeisarit ja hylätyt tyttäret. Manninen asuu Kiinassa ja hän on haastatellut rivikansalaisia ja kertoo nyt heidän tarinansa, mitenkä yhden lapsen politiikka vaikutti heidän elämäänsä.

Yhden lapsen politiikka oli Kiinan syntyvyyden säännöstelypolitiikka vuosina 1979-2015 ja sen tarkoituksena oli hiljentää väestönkasvua. Nykyään Kiinassa on kahden lapsen politiikka.

Yhden lapsen politiikka on vaikuttanut jokaiseen kiinalaiseen ja vaikuttaa yhä. Nyt Kiina on täynnä hemmoteltuja ainokaisia, stressaantuneita ainoita lapsia, sillä heihin kohdistuu vanhempien kaikki odotukset. Pahimmillaan aikuiseksi kasvanut ainoa lapsi (puolison kanssa) joutuu elättämään yhteensä 12 vanhempaa ja isovanhempaa, koska se on Kiinassa tapana. Kun vanhemmat ovat lapsuusajan lastaan elättäneet, vaihtuvat lapsen ja vanhempien roolit nyt toisin päin, eli lapsi elättää vanhempiaan.

Yhden lapsen politiikassa oli hyvätkin puolensa. Näitä ovat pikkukeisareiksi kutsutut ainokaiset, jotka hyötyivät tilanteesta. He saavat kaiken rahoituksen koulutukseensa, kun sitä ei tarvitse jakaa sisaruksen kanssa. Jos sisaruksia olisi ollut, olisi se tarkoittanut, että vain toisella oli mahdollisuus koulutukseen.

Pidin kirjaa erittäin mielenkiintoisena. Siinä oli joitakin kohtia, mitkä sai mut surulliseksi, niin kuin myös vihaiseksi. Lopussa kirjan toisto alkoi jo enempi ärsyttämään. Teos on oikein näppärä paketti tietoa. Se antaa nopean kuvan siitä, millaista oli elää yhden lapsen politiikan alla ja kuinka vastoinkäymisistä selvisi - jos niistä selvisi.

Tietenkin olen ollut tietoinen Kiinan yhden lapsen politiikasta, mutta en ollut koskaan sitä sen syvemmin ajatellut, saati lukenut siitä juurikaan mitään. Tämä teos avasi silmäni ja kiinnostuinkin enemmän tästä ajanjaksosta. Suunnitelmissa on lukea lisää, mm. Kiinan kadotetut tyttäret kiinnostaa.

★★★1/2