Teoksen nimi: Vihan ja inhon internet
Kirjailija: Emmi Nieminen ja Johanna Vehkoo
Ilmestynyt: 2017
Kustantaja: Kosmos
Sivumäärä: 147
Takakannesta:
Internet täyttyy toinen toisistaan julmemmista äänistä. Seksismi, misogynia ja rasismi ovat jo arkipäivää sosiaalisessa mediassa ja jopa joidenkin poliitikkojen retoriikassa. Verkkovihan kohteeksi joutuvat tyypillisesti naisoletetut ja vähemmistöjen edustajat. Vihapuhetta oikeutetaan sananvapaudella, mutta sen vaikutus on päinvastainen: monet naiset pelkäävät ottaa kantaa mielipiteitä jyrkästi jakaviin aiheisiin.
Verkon misinformaatioon erikoistunut tutkiva toimittaja Johanna Vehkoo pureutuu yhdessä kuvataiteilija Emmi Niemisen kanssa vihapuheeseen journalistisen sarjakuvan keinoin. Tuloksena on vavahduttava teos, joka auttaa ymmärtämään yhtä aikamme ikävimmistä ilmiöistä monesta näkökulmasta ja tarjoaa vertaistukea ja neuvoja vihapuheen kohteeksi joutuneille.
* * *
En osannut jotenkin ajatella ennen kuin luin Vihan ja inhon internetin, että kuinka laaja ilmiö verkkoviha (ja varsinkin naisiin kohdistuva verkkoviha) on. En vain ollut antanut asialle sen kummempia ajatuksia. Tottakai tiesin, että sitä on, mutta tämä avasi sitä kohtaan silmät aivan uudella tavalla. Huolestuttavinta on, että tällaisia kirjoja tarvitaan. Teos myös neuvoo, kuinka toimia jos joutuu itse verkkovihan kohteeksi.
Vihan ja inhon internet on journalismia sarjakuvan muodossa. Kirjassa on yksilökertomuksia (tässä ei käytetä peitenimiä, kaikki esiintyvät omana itsenään) mitkä perustuvat haastatteluille ja taustamateriaaliin. Verkkoviha arkipäiväistyy koko ajan ja vihapuherikokset jäävät poliisilta tutkimatta. Niin mahtava kuin some osaa ollakin, on se mahdollistanut myös verkkovihan leviämisen aivan uusilla tavoilla.
Emmi Niemisen luomat kuvat ovat pehmeitä ja tummanpuhuvia. Sama värimaailma toistuu sivuilla kuin mitä kannessa.
Tää oli mykistävä. Mä en osaa tähän hetkeen sanoa mitään muuta.