IHME - R. J. PALACIO

Mistä mulle: Kirjasto
Teoksen nimi: Ihme
Alkuperäinen nimi: Wonder
Kirjailija: R. J. Palacio
Ilmestynyt: 2012
Suomennos ilmestynyt: 2017
Kustantaja: WSOY
Sivumäärä: 336
Takakannesta:

Hauska ja rohkaiseva romaani ennakkoluulojen kohtaamisesta 

"En aio kuvailla, miltä näytän. Kuvittelitte te mitä hyvänsä, minä näytän todennäköisesti pahemmalta." 

August Pullmanin kasvot ovat pahasti epämuodostuneet. Kotikoulua tähän mennessä käynyt Auggie on nyt aloittamassa viidennen luokan oikeassa koulussa. Se kiehtoo ja pelottaa. Hän on ihan tavallinen nuori epätavallisten kasvojensa takana, mutta saako Auggie uudet koulukaverinsa uskomaan sen? 

R. J. Palacio on kirjoittanut modernin klassikon - Ihme on hauska, rohkaiseva ja koskettava romaani, jota on vaikea päästää käsistään. Sen haluaa jakaa muiden kanssa ja sen tarina tarttuu syvälle lukijan mieleen. Monen kertojan äänellä etenevässä tarinassa on useita haavoittuneita henkilöitä, joiden taakka ei ole niin näkyvä kuin Auggien, mutta yhtä vaikea käsitellä. Heidän rinnallaan Auggiesta tulee helposti samaistuttava henkilö.

*   *   *

Ennen kuin aloitin lukemisen, olin aika varma etten pitäisi tästä. En tiedä mistä se fiilis oli alunperin mieleeni tullut.. että en muka viihtyisi tämän kirjan parissa?? Suurin ongelma ja kysymys mulla ehkä oli se että, pystyisinkö eläytymään viidesluokkalaisen ajatuksiin. Taas voin kuitenkin ilokseni todeta, että ihan turhaan olin huolissani! Sivut kääntyivät nopeasti ja tykkäsin hyvin paljon lukemastani.

Kymmenen vuotias August Pullman, "Auggie", on syntymästään saakka kantanut kasvoissaan vaikeita epämuodustumia. Tämän takia Auggie on ollut alusta lähtien kotiopetuksessa ja nyt hänen tulisi kohdata ihan oikea koulu ja tulla toimeen muiden koululaisten kanssa. Auggien tulisi kohdata mahdolliset haasteet siitä miten ihmiset häntä kohtelevat, sillä hänen vanhempansa eivät ole suojelemassa häntä ikuisesti.

Kirjassa pääsemme näkemään kaiken suurimmaksi osaksi Auggien silmin, mutta ääneen pääsevät myös uudet tuttavat ja Auggien oma sisko. Kaikki saavat omat lukunsa, mutta siitä huolimatta tarinan kulkua oli helppo seurata.

Mua hävettää tunnustaa, että mulla oli ennakkoluuloja tästä kirjasta. Ihme ei ole ainoastaan söpö pikkutarina, vaan siinä on merkityksellinen, syvempi idea. (Plussaa myös Star Wars viittauksista.)
Ihme oli täydellinen kirja ystävänpäivän lukumaratooniin, koska en halunnut irroittaa käsiäni siitä. Olenko tylsä jos kuvailisin Ihmettä ihmeelliseksi? Ehkä olen, mutta sitä se on.

 ★★★★☆

THE PRINCESS DIARIST - CARRIE FISHER

Mistä mulle: Oma ostos
Teoksen nimi: The Princess Diarist
Kirjailija: Carrie Fisher
Ilmestynyt: 2016
Suomennos: Ei suomennettu
Kustantaja: Bantam Press
Sivumäärä: 257
Takakannesta:

The Princess Diarist is Carrie Fisher’s intimate, hilarious and revealing recollection of what happened behind the scenes on one of the most famous film sets of all time, the first Star Wars movie. 

 When Carrie Fisher recently discovered the journals she kept during the filming of the first Star Wars movie, she was astonished to see what they had preserved—plaintive love poems, unbridled musings with youthful naiveté, and a vulnerability that she barely recognized. Today, her fame as an author, actress, and pop-culture icon is indisputable, but in 1977, Carrie Fisher was just a (sort-of) regular teenager. 

With these excerpts from her handwritten notebooks, The Princess Diarist is Fisher’s intimate and revealing recollection of what happened on one of the most famous film sets of all time—and what developed behind the scenes. And today, as she reprises her most iconic role for the latest Star Wars trilogy, Fisher also ponders the joys and insanity of celebrity, and the absurdity of a life spawned by Hollywood royalty, only to be surpassed by her own outer-space royalty. Laugh-out-loud hilarious and endlessly quotable, The Princess Diarist brims with the candour and introspection of a diary while offering shrewd insight into the type of stardom that few will ever experience.

*   *   *

The Princess Diarist on Carrie Fisherin viimeiseksi jäänyt muistelma. Tämä muistelmateos käsittelee Carrien nousun suosioon ja miten hän käsitteli ajatuksen olla Prinsessa Leia Organa ja samalla oma itsensä. Hän kuoli 60-vuotiaana, vähän yli kuukauden kirjan julkaisemisesta.

Carrie Fisher kirjoittaa näyttelijän uransa alusta ja siitä kuinka hänet valitaan Leian rooliin. Kirjan kansi ja nimi viittaavat Star Warsiin, mutta se ei ole kuitenkaan aivan keskiössä. Korkeimmalle jalustalle kirjassa nousee hänen salasuhteensa vastanäyttelijäänsä Harrison Fordiin (näyttelee Han Soloa), joka heidän suhteensa aikaan oli naimisissa ja kahden lapsen isä. Fisherin ja Fordin suhde ei ollut romanttinen, vaikka olisi voinut kuvitella. 

Muistelma sisältää päiväkirjamerkintöjä, joita Fisher kirjoitti ylös ensimmäisen Star Wars -elokuvan kuvausten aikana. Hän oli tuolloin 19-vuotias. Ne sisältävät surumielisiä rakkausrunoja, naiveja mietiskelyjä ja asioita jotka hän olisi halunnut sanoa Fordille, muttei pystynyt. Päiväkirjamerkinnät olivat mielestäni kirjan parasta antia. Fisher oli ihan "tavallinen teini" - tai niin tavallinen kuin avaruusoopperan kuvauksissa pystyi olemaan. Runoista näkee myös, että Fisher oli lahjakas kirjoittamaan jo nuorena.

Kirjan loppuosassa Fisher analysoi jo alusta asti tuhoon tuomittua suhdetta Harrison Fordin kanssa näin neljän vuosikymmenen jälkeen: 

"My affair with Harrison was a very long one-night stand. -- If Harrison was unable to see that I had feelings for him then he wasn't as smart as I thought he was - as I knew him was. So I loved him and he allowed it." s.182

Kaiken kaikkiaan kirja oli hauska ja kirjoitettu pilke silmäkulmassa. Se oli myös sydäntäsärkevän rehellinen. Haluan ehdottomasti kokea tämän vielä äänikirjana!

★★★★☆

YSTÄVÄNPÄIVÄN LUKUMARATON

Ystävänpäivän lukumaraton alkaa osaltani tänään. Hihkuin eilen Twitterissä, että aloittaisin maratonin jo maanantaina, mutta se siirtyi nyt kuitenkin tälle päivälle. Eikä sen oikeastaan ole väliä, kun pystyn sen tänäänkin toteuttamaan. Ainakin jossain määrin. Lukumaratonia emännöi tänä vuonna Tuntematon lukija -blogin Hande.

Aloitan lukemisen noin kymmeneltä, mutta en tiedä vielä, että mitä luen. Fiiliksellä mennään! :D

klo 11:00

Maraton lähti käyntiin kymmeneltä, eli ensimmäinen tunti on nyt kulunut. Aloitin lukemisen Hygge: hyvän elämän kirjalla. Ensimmäiset 128 sivua luettu. Nyt aion keittää teetä.

klo 12:00

Oon saanu Hygge -kirjan luettua. Ihania kuvia koko teos täynnä! Teksti sisälsi kuitenkin liikaa toistoa. 

Sivuja luettu nyt yhteensä 285. Täytyy miettiä mitä jatkaa tai aloittaa seuraavaksi. 

klo 14:00

Äskettäin palauduin kaupasta ja nyt voisin jatkaa R. J. Palacion Ihme -kirjan kanssa. Olen lukenut sitä huimat 19 sivua! Sivuja luettu yhteensä 304.

klo 16:42
En ole kovin aktiivisesti nyt lukenut.. Veronica Rothin Viillot kirja ei sytytä yhtään. Jätän sen varmaan kesken ja palautan kirjastoon. Mutta Ihme vaikuttaa lupaavalta! :D
Sivuja luettu yhteensä 363.

klo 21:05
Sivut liikkuu kovin tahmeasti. Luen edelleen Ihmettä. Mulla on maalina saada se luettua vielä tänä iltana!
:-D Sivuja luettu yhteensä 409.

Loppumussutukset: Maratoni loppui osaltani tänään aamulla kello 10. Vaikka uhkailin, että yrittäisin saada Ihmeen luettua vielä eilisillan aikana, jäi se sittenkin luettavaksi aamuun. Maratoonia olisi jäänyt vielä muutama tunti jäljelle, mutta en enää ehtinyt aloittamaan lukemaan mitään uutta/muuta.

Kaiken kaikkiaan sain luettua maratoonin aikana yhteensä 621 sivua. (!:D)

AFTER YOU - JOJO MOYES

Kannattaa skipata, jos et tiedä mitään Me Before You/Kerro minulle jotain hyvää -kirjasta, sisältää juonipaljastuksia siihen liittyen!

Mistä mulle: oma ostos
Teoksen nimi: After You (Me Before You #2)
Kirjailija: Jojo Moyes
Ilmestynyt: 2015
Suomennos: 2016 / Jos olisit tässä
Kustantaja: Penguin
Sivumäärä: 409
Takakannesta:

Lou Clark has lots of questions.

Like how it is she's ended up working in an airport bar, spending every shift watching other people jet off to new places.

Or why the flat she's owned for a year still doesn't feel like home.

Whether her close-knit family can forgive her for what she did eighteen months ago.

And will she ever get over the love of her life.

What Lou does know for certain is that something has to change.

Then, one night, it does.

But does the stranger on her doorstep hold the answers Lou is searching for - or just more questions?

Close the door and life continues: simple, ordered, safe.

Open it and she risks everything.

But Lou once made a promise to live. And if she's going to keep it, she has to invite them in . . .

*   *   *

Olin innoissani ja peloissani, kun lähdin takaisin Lou Clarkin matkaan. Innoissani, koska rakastan Me Before You:ta & halusin tietää mitä Loulle kuuluu. Peloissani, koska rakastan liikaa Me Before You:ta.

Willin kuolemasta on kulunut puolitoista vuotta ja Lou Clark on keräilemässä itseään. Hänellä on uusi työpaikka ja oma kämppä, mutta kumpikaan ei oikein innosta. Se Lou jonka opin tuntemaan MBY -kirjassa on täysin kadoksissa. Hävinneet ovat värikkäät vanhat vintage-henkiset vaatteet ja hölmöt jutut.
Sitten eräänä yönä tapahtuu hurja onnettomuus(mikä sai mut pyöräyttämään silmiäni), jonka vuoksi Lou joutuu palaamaan takaisin kotiinsa perheensä luo toipumaan. Pian Lou alkaa käydä Moving On Circle'ssä, tukiryhmässä, jossa jokainen on menettänyt jonkun läheisen. Siellä Lou myös tapaa ambulanssi-Samin, josta tuli lempihahmoni (Loun lisäksi) tässä kirjassa. Näihin aikoihin Loun kämpän oven taakse löytää tiensä Lily. Lily on angstiteini. Itsekäs, ärsyttävä ja ylimielinen. Lilystä ei pysty oikein kirjoittamaan ilman, että en paljastaisi juonesta jotain, joten valitukset Lilystä jää tähän.

Tykkäsin kovasti kirjan alusta, mutta heti kun Lily hyppäsi juoneen mukaan, innostukseni laski puoleen ja tuntuikin, että luin kirjaa pienen ikuisuuden.  Jojo Moyes kirjoittaa kuitenkin aivan ihanan viehättävästi ja se tuntuu nyt uppoavan muhun. Niin kuin aiemmin sanoin, rakastan Me Before You -kirjaa ja tiesin, ettei After You pääse edeltäjänsä kanssa samoihin mittoihin. Se oli oikeastaan vain odotettavissa, sillä MBY:ta on vaikea lähteä laittamaan paremmaksi eli tavallaan en edes pettynyt.
Kirjan loppu oli arvattavissa, mikä oli tylsää. Se myös päättyi niin, että siitä olisi mahdollista kirjoittaa vielä kolmaskin osa. Ajatus siitä enää kyllä vain pelottaa, eikä laisinkaan enää innosta.
Musta tätä kirjaa ei olisi edes tarvittu (vaikka kuinka paljon Clarkista pidänkin), olisi riittänyt että tarina olisi jäänyt ensimmäiseen osaan.

★★★☆☆