WHEN DIMPLE MET RISHI : SANDHYA MENON

Mistä mulle: oma ostos / Alkuperäinen nimi: When Dimple Met Rishi / Kirjailija: Sandhya Menon / Ilmestynyt: 2017 / ei suomennettu / Kustantaja: Hodder & Stoughton / Sivumäärä: 384 / Takakannesta:

The arranged marriage YA romcom you didn't know you wanted or needed...

Meet Dimple.

Her main aim in life is to escape her traditional parents, get to university and begin her plan for tech world domination.

Meet Rishi.

He's rich, good-looking and a hopeless romantic. His parents think Dimple is the perfect match for him, but she's got other plans...

Dimple and Rishi may think they have each other figured out. But when opposites clash, love works even harder to prove itself in the most unexpected ways.

As joyfully refreshing as Rainbow Rowell, Jenny Han and Nicola Yoon, When Dimple Met Rishi is a frothy, funny contemporary romance told from the dual perspectives of two Indian American protagonists. While Dimple is fighting her family traditions, Rishi couldn't be happier to follow in the footsteps of his parents - could sparks fly between this odd couple, or is this matchmaking attempt doomed to fail?

*   *   *

No, kirjan nimi paljastaa kirjain pointin. Kun Dimple tapasi Rishin.

Dimple ei ole sellainen tytär, kuin hänen äitinsä toivoi. Äiti toivoo, että Dimple näkisi vähän vaivaa ulkonäkönsä eteen, menisi naimisiin nuorena ja perustaisi perheen. Dimpleä nämä asiat eivät kiinnosta, vaan hän haluaa itselleen uran missä menestyä.

Rishi taas haluaa miellyttää omaa perhettään. Järjestetty avioliitto kuulostaa järkevältä ja sitä hänen vanhempansakin toivovat. Rishi haluaisi olla sarjakuva-artisti, mutta hän tietää vanhempiensa suhtautumisen taideammatteihin, hän ei siis jahtaa unelmiaan, toisin kuin Dimple.

Dimple on nörtti, hän rakastaa koodaamista ja pääseekin osallistumaan kesäleirille. Leirillä kilpaillaan siitä kuka keksii parhaimman sovelluksen. Rishi osallistuu myös leirille, tosin hän on menossa tapaamaan Dimpleä, eikä Dimplellä ole hajuakaan, että heidän molempien vanhemmat ovat järjestämässä nuoria avioon. Siitähän Dimple riemastuu!

Olin halunnut lukee tän ilmestymisestä asti ja yllätysyllätys, näin kauan siinä kesti saada se yöpöydälle. When Dimple Met Rishi oli söpö ja samalla ennalta-arvattava. Perus-contemporary. Tää kirja kuuluu siihen kuuluisaan kesähömpötystä -lukulistaan!:D

En tiedä miksi mä asetan aina hirveän korkeat odotukset contemporary kirjoille. Ne on aina täynnä kliseitä, eikä poikkeusta tapahdu tämänkään kohdalla. Loppukohtausta oli ärsyttävä lukea, mutta muuten kirja oli oikein menevä ja hauska. Jotkut kohtaukset jätti hymyn huulille pitkäksi aikaa:D Aion ehdottomasti lukea Sandhya Menonin muutakin tuotantoa jatkossa!

“Hello, future wife,” he said, his voice bubbling with glee. “I can’t wait to get started on the rest of our lives!”

KERRI MANISCALCO - STALKING JACK THE RIPPER

Mistä mulle: oma ostos
Teoksen nimi: Stalking Jack The Ripper
Kirjailija: Kerri Maniscalco
Ilmestynyt: 2016 / ei suomenettu Kustantaja: Jimmy Patterson
Sivumäärä: 326
Takakannesta:

Presented by James Patterson's new children's imprint, this deliciously creepy horror novel has a storyline inspired by the Ripper murders and an unexpected, blood-chilling conclusion...

Seventeen-year-old Audrey Rose Wadsworth was born a lord's daughter, with a life of wealth and privilege stretched out before her. But between the social teas and silk dress fittings, she leads a forbidden secret life.

Against her stern father's wishes and society's expectations, Audrey often slips away to her uncle's laboratory to study the gruesome practice of forensic medicine. When her work on a string of savagely killed corpses drags Audrey into the investigation of a serial murderer, her search for answers brings her close to her own sheltered world.

The story's shocking twists and turns, augmented with real, sinister period photos, will make this dazzling, #1 New York Times bestselling debut from author Kerri Maniscalco impossible to forget

*   *   *

Huiii, miten odotin tän kimppuun pääsemistä! Tämä oli ihan tasapaksu ok ja jätti kuitenkin haluamaan lisää. Jatko-osa Hunting Prince Dracula -kirja pitää saada jossain vaiheessa käsiini.

Vuosi 1888, viktoriaaninen Lontoo. Seitsemäntoista vuotias Audrey Rose Wadsworth on rikkaan perheen tytär. Vastoin isänsä toiveita ja yhteiskunnan odotuksia, hän livahtaa aina silloin tällöin setänsä laboratorioon harjoittamaan lääketiedettä. (Setä on joko vähän hullu, tai aivan liian kiinnostunut ruumiista.) Audrey on kiinnostunut ruumiinavauksista ja rikoksien selvittämisestä, näitä kahta mielenkiintoaan hän pääsee toteuttamaan setänsä laboratoriossa. Pian Audrey Rose alkaa selvittämään Viiltäjä-Jackin henkilöllisyyttä ja saa tietää jotain mitä hän ei halua uskoa todeksi. 

Kirjan alku oli loistava ja se veti mut mukaansa, samoin kirjan loppu. Alun hahmoesittelyn yms jälkeen mun kiinnostukseni kuitenkin lopahti ja en edes koskenut kirjaan pariin viikkoon. Juoni lähtee todella hitaasti liikkeelle. Jossain välissä ehdin jo miettiä, että jos lopettaisin kirjan kesken. Onneksi kuitenkaan en:) Vaikka kirja oli hiukan ennalta-arvattava ja hidas, oli se silti mieleeni.

ERIKA VIK - HÄN SANOI NIMEKSEEN ALEIA

Mistä mulle: oma ostos
Teoksen nimi: Hän sanoi nimekseen Aleia
Kirjailija: Erika Vik
Ilmestynyt: 2017
Kustantaja: Gummerus
Sivumäärä: 532
Takakannesta:

Corildon on seleesi, aisteiltaan ylivertaisen lajin edustaja, joka kykenee käskemään tuulia. Hän on eristäytynyt, viskiä suruunsa pahoina päivinä kiskova herrasmies, joka ennen rakasti naisilta saamaansa huomiota. Hän on myös seleesien Seuran kartografi, joka on havainnut tuulten muuttuneen ja aavistaa, että maailman voimasuhteet ovat horjahtamaisillaan.

Eräänä talvi-iltana Seuran pihalle tuupertuu ihmistyttö. Asenteet seleesejä kohtaan ovat koventuneet, ja Corildon pelkää tytön menehtyvän Seuran tiloihin; se lietsoisi vihaa entisestään. Herättyään tyttö ei kykene kertomaan itsestään muuta kuin nimen, Aleia. Corildonin pahat aavistukset vahvistuvat, kun myös Aleia aistii huonot tuulet, vaikka sen pitäisi olla ihmiselle mahdotonta. Mitä luonnottomiksi muuttuneille tuulille on tapahtumassa? Kuka Aleia on ja miksi hän on täällä juuri nyt?

Hän sanoi nimekseen Aleia on omaääninen, raikas fantasiaromaani, joka käsittelee ajankohtaisia teemoja, muukalaisuutta ja toiseuden pelkoa, sekä surua ja siitä selviämistä. Romaanin maailma on kiehtova yhdistelmä villiä länttä, steampunkia ja luonnonläheistä magiaa. Teos aloittaa Kaksosauringot-trilogian, joka edustaa kansainvälisen tason spekulatiivista fiktiota.

*   *   *

Hän sanoi nimekseen Aleia on Kaksoisauringot-trilogian avausosa. Alunperin kiinnoistuin tästä, koska mun mielestä mielenkiintoinen kirjan nimi yhdistettynä upeaan kanteen on vaan voittamaton kombo.

Menneisyytensä unohtanut ihmistyttö löytää tiensä Seleesian tieteellisen toiminnan edistämisen seuran pohjoisimmalle toimipisteelle. Tyttö ei muista mitään muuta, kuin sen, että hänen nimensä on Aleia. Kartografina työskentelevä Seleesi (tarkemmat ja nopeammat aistit kuin ihmisellä) Corildon Ma'Bathae ottaa tytön vastentahtoisesti huomaansa. Aleia ja Corildon saavat tietää, että Aleia on etsintäkuulutettu ja Aleia tietää, että hän ei halua tulla löydetyksi. Corildonin kiinnostuessa Aleian kohtalosta, alkaa heidän matkansa kohti Seleesiaa, saarivaltiota mistä Corildon on kotoisin. Matkalla tutustutaan uusiin hahmoihin ja toimintaakaan ei puutu.

Kirja herättää paljon kysymyksiä, mihin ei trilogian ensimmäisessä osassa luonnollisesti saada vastauksia. Kun olin ostamassa tätä kirjaa, myyjä sanoi, että tällä teoksella on mahdollisuus kansainväliseen menestykseen. Nyt Hän sanoi nimekseen Aleian luettuani, voin yhtyä hänen mielipiteeseensä.
Kieli oli helppo lukuista ja kirjan maailma oli upea - kaikkine höyrylaivoineen, hahmoineen ja olentoineen(ps. fennekit on parhaita.) 

Onneksi en lukenut tämän kuin vasta nyt, sillä nyt en joudu odottamaan jatkoa miljoonaa kuukautta! Mä niin nautin tän kirjan lukemisesta, ei tarvinnut ollenkaan tuskastella, kuin vasta aivan lopussa, koska sivut loppuivat kesken :( Elokuu ja Seleesian näkijä mulle tänne nyt heti!:-D

PASSENGER - ALEXANDRA BRACKEN

Mistä mulle: oma ostos
Teoksen nimi: Passenger
Kirjailija: Alexandra Bracken
Ilmestynyt: 2016
Suomennos: ei suomennettu
Kustantaja: Disney-Hyperion
Sivumäärä: 486
Takakannesta:

Passage, n.

i. A brief section of music composed of a series of notes and flourishes.

ii. A journey by water; a voyage.

iii. The transition from one place to another, across space and time.

In one devastating night, violin prodigy Etta Spencer loses everything she knows and loves. Thrust into an unfamiliar world by a stranger with a dangerous agenda, Etta is certain of only one thing: she has traveled not just miles but years from home. And she’s inherited a legacy she knows nothing about from a family whose existence she’s never heard of. Until now.

Nicholas Carter is content with his life at sea, free from the Ironwoods—a powerful family in the colonies—and the servitude he’s known at their hands. But with the arrival of an unusual passenger on his ship comes the insistent pull of the past that he can’t escape and the family that won’t let him go so easily. Now the Ironwoods are searching for a stolen object of untold value, one they believe only Etta, Nicholas’ passenger, can find. In order to protect her, he must ensure she brings it back to them—whether she wants to or not.

Together, Etta and Nicholas embark on a perilous journey across centuries and continents, piecing together clues left behind by the traveler who will do anything to keep the object out of the Ironwoods’ grasp. But as they get closer to the truth of their search, and the deadly game the Ironwoods are playing, treacherous forces threaten to separate Etta not only from Nicholas but from her path home... forever.

*   *   *

Olipa virkistävä lukukokemus! Miksi en vain lue enemmän kirjoja missä matkustetaan ajassa.

Olen aikaisemmin lukenut Alexandra Brackenilta ainoastaan hänen kirjoittamansa Star Wars - Uusi toivo: prinsessa, lurjus ja maalaispoika -kirjan. Passenger aloittaa kaksiosaisen Passenger -sarjan. Tarina jatkuu muutama kuukausi sitten ilmestyneessä Wayfarer -jatko-osassa minkä muuten tilasin ennen kuin olin ehtinyt lukemaan ekat sata sivua ensimmäisestä osasta.

Seitsemäntoista vuotias Etta (oikealta nimeltään Henrietta) löytää tiensä aikamatkustajien maailmaan, menettäen samalla kaiken mistä hän välittää. Tyttö huomaa, että hän on matkannut ajassa reilusti taaksepäin, eikä ainoastaan aikaa vaan myös kilometrejä. Nyt Ettan täytyy yrittää selvitä ja pystyä tasapainottelemaan ystävien ja vihollisten välillä. Samalla hänen täytyy onnistua sieppaamaan eräs voimakas esine takaisin oikealle omistajalleen ja pelastaa äitinsä.

Nicholas Carter elää elämäänsä tyytyväisenä merellä, vapaana ja kaukana voimakkaasta Ironwoods -perheestä. Etta eksyy samalle laivalle Nicholasin kanssa ja heistä tulee matkakumppanit. Pian he kuitenkin saavat peräänsä Ironwoods -suvun. Tästä alkaa Ettan ja Nicholasin yhteinen ja vaarallinen matka ajan ja mantereiden halki.

Musta kirja olisi voinut olla lyhyempi. Jotkut kohdat tuntui turhilta ja/tai liian venytetyiltä, vaikka kuinka kirjasta tykkäsinkin. Ettan ja Nicholasin välillä oli pientä insta-lovea, mutta pääsin siitä aika nopeasti yli, eikä se häirinnyt mua niin paljoa. Pikemminkin elin ja hengitin heidän välistä suhdettaan, mutta olen myös sitä mieltä, että sivuhenkilöt olisivat saaneet olla enemmän esillä. 

Alexandra Brackenin tarinankerronta ja kirjoitustyyli oli ihan mieletöntä luettavaa, teksti vain soljui kauniisti eteenpäin. Nyt Wayfarer odottaa lukuvuoroaan mun kirjahyllyssäni, toivottavasti sen ei tarvitse odottaa vuoroaan niin kauan kuin mitä Passanger joutui odottelemaan.

★★★★☆

CARAVAL - STEPHANIE GARBER

Mistä mulle: Kirjasto
Teoksen nimi: Caraval
Alkuperäinen nimi: Caraval
Kirjailija: Holly Bourne
Ilmestynyt: 2017
Suomennos ilmestynyt: 2017
Kustantaja: WSOY
Sivumäärä: 355
Takakannesta:

"TERVETULOA, TERVETULOA CARAVALIIN! Maiden ja merten mahtavimpaan esitykseen. Sisällä koette enemmän ihmeitä kuin useimmat ihmiset koko elinaikanaan. Saatte juoda taikuutta pikarista ja ostaa unia pullossa. Mutta ennen kuin astutte maailmaamme, painakaa mieleenne, että kaikki on vain peliä."

YKSI SISÄÄNPÄÄSY CARAVALIIN

Myöhästyneet eivät voi osallistua peliin eivätkä täten voittaa tämänvuotista palkintoa, joka on yksi toivomus.

*   *   *

Caraval kuulosti pelottavan paljon Nälkäpelin ja Yösirkuksen sekoitukselta, mutta ilokseni voin todeta, että kyllä Caraval on aivan omaa luokkaansa! Toki siitä löytää samanlaisuuksia, mutta mua ne ei haitannut (ihme kyllä).

Scarlett asuu pienellä kotisaarellaan siskonsa ja väkivaltaisen isänsä kanssa. Scarlettin isä on järjestänyt tyttärelleen avioliiton. Tämä tarkoittaa sitä, että Scarlett ei tulisi näkemään ja kokemaan Caravalia. Caraval on jokavuotinen sirkus, peli sekä esitys, johon katsojat osallistuvat.

Yllättäen, juuri ennen häitään Scarlett saakin kutsun Caravaliin, mistä alkaa hänen elämänsä suurin peli. Nimittäin nyt viisi yötä kestävän pelin juonena on Scarlettin siskon, Tellan, etsintä. Se joka löytää hänet, voittaa koko pelin.

En täysin ymmärrä mistä hype johtuu tämän kirjan kohdalla, mutta tykkäsin kyllä lukea tätä. 

Olisin kaivannut enemmän tietoa Caravalin maailman taustoista. Lukija vain pudotetaan tähän uuteen maailmaan, minkä pitäisi ehkä tuoda tarinaan jotain taian tuntua, mutta musta se oli tökeröä. Ehkä se korjataan jatkossa, kuka tietää. Loppu oli yllätyksetön, eikä cliffhanger ollut mikään cliffhanger sanan koko merkityksessä.

Ideana Caraval on mielenkiintoinen, mutta toteutus vähän ontui. Vaikka Caraval ei täysin varastanut paikkaa sydämessäni, jäi siitä jotain sellaista hampaankoloon, että haluan kyllä lukea seuraavan osan jossain vaiheessa kun se ilmestyy. 

"Scarlettin mummi oli aina sanonut, että Caravalin maailma oli mestari Legendin suuri leikkikenttä. Jokainen sana kiiri hänen tietoonsa. Jokainen kuiskaus kulkeutui hänen korviinsa, jokainen varjo osui hänen silmiinsä. Kukaan ei koskaan nähnyt Legendiä - tai jos näki, niin vain tietämättään - mutta Caravalin aikana Legend näki kaiken." s.103

 ★★★1/2

IHME - R. J. PALACIO

Mistä mulle: Kirjasto
Teoksen nimi: Ihme
Alkuperäinen nimi: Wonder
Kirjailija: R. J. Palacio
Ilmestynyt: 2012
Suomennos ilmestynyt: 2017
Kustantaja: WSOY
Sivumäärä: 336
Takakannesta:

Hauska ja rohkaiseva romaani ennakkoluulojen kohtaamisesta 

"En aio kuvailla, miltä näytän. Kuvittelitte te mitä hyvänsä, minä näytän todennäköisesti pahemmalta." 

August Pullmanin kasvot ovat pahasti epämuodostuneet. Kotikoulua tähän mennessä käynyt Auggie on nyt aloittamassa viidennen luokan oikeassa koulussa. Se kiehtoo ja pelottaa. Hän on ihan tavallinen nuori epätavallisten kasvojensa takana, mutta saako Auggie uudet koulukaverinsa uskomaan sen? 

R. J. Palacio on kirjoittanut modernin klassikon - Ihme on hauska, rohkaiseva ja koskettava romaani, jota on vaikea päästää käsistään. Sen haluaa jakaa muiden kanssa ja sen tarina tarttuu syvälle lukijan mieleen. Monen kertojan äänellä etenevässä tarinassa on useita haavoittuneita henkilöitä, joiden taakka ei ole niin näkyvä kuin Auggien, mutta yhtä vaikea käsitellä. Heidän rinnallaan Auggiesta tulee helposti samaistuttava henkilö.

*   *   *

Ennen kuin aloitin lukemisen, olin aika varma etten pitäisi tästä. En tiedä mistä se fiilis oli alunperin mieleeni tullut.. että en muka viihtyisi tämän kirjan parissa?? Suurin ongelma ja kysymys mulla ehkä oli se että, pystyisinkö eläytymään viidesluokkalaisen ajatuksiin. Taas voin kuitenkin ilokseni todeta, että ihan turhaan olin huolissani! Sivut kääntyivät nopeasti ja tykkäsin hyvin paljon lukemastani.

Kymmenen vuotias August Pullman, "Auggie", on syntymästään saakka kantanut kasvoissaan vaikeita epämuodustumia. Tämän takia Auggie on ollut alusta lähtien kotiopetuksessa ja nyt hänen tulisi kohdata ihan oikea koulu ja tulla toimeen muiden koululaisten kanssa. Auggien tulisi kohdata mahdolliset haasteet siitä miten ihmiset häntä kohtelevat, sillä hänen vanhempansa eivät ole suojelemassa häntä ikuisesti.

Kirjassa pääsemme näkemään kaiken suurimmaksi osaksi Auggien silmin, mutta ääneen pääsevät myös uudet tuttavat ja Auggien oma sisko. Kaikki saavat omat lukunsa, mutta siitä huolimatta tarinan kulkua oli helppo seurata.

Mua hävettää tunnustaa, että mulla oli ennakkoluuloja tästä kirjasta. Ihme ei ole ainoastaan söpö pikkutarina, vaan siinä on merkityksellinen, syvempi idea. (Plussaa myös Star Wars viittauksista.)
Ihme oli täydellinen kirja ystävänpäivän lukumaratooniin, koska en halunnut irroittaa käsiäni siitä. Olenko tylsä jos kuvailisin Ihmettä ihmeelliseksi? Ehkä olen, mutta sitä se on.

 ★★★★☆

ET KÄVELE YKSIN - JUULI NIEMI

Teoksen nimi: Et kävele yksin
Kirjailija: Juuli Niemi
Ilmestynyt: 2016
Kustantaja: WSOY
Sivumäärä: 362
Takakannesta:

Kaksi erilaista maailmaa ja ensimmäinen rakkaus

Egzon ei ole käynyt vieraissa maissa. Hän ei ole käynyt edes siellä mistä hänen sanotaan tulevan.

Ada on 15 ja piirtää vasta omia ääriviivojaan, kun ensimmäinen rakkaus iskee. Adan elämää ovat olleet taiteilijaäidin kanssa jaettu boheemi koti, yhtä kiltti paras kaveri ja lupaava todistus.

Egzonin perhe on Kosovosta ja Egzon on mamu, vaikka on syntynyt Suomessa. Egzonin levottomat jalat pakenevat kodin vaiettuja salaisuuksia ja nopea graffitikäsi maalaa ajatukset kuviksi.

Sinä aamuna rehtorin autoon on peintattu vaalea tyttö ja teksti Run! Ada voisi vielä juosta pakoon, mutta hän ei juokse. Ensimmäinen rakkaus antaa kaiken ja muuttaa kaiken, mutta voi myös repiä palasiksi.

*   *   *

Huh huh, terveiset täältä sängynpohjalta. Toivottavasti kuume lähtee pian. Positiivista tässä on se, että ehdin käydä postissa hakemassa blackfriday pakettini ennen kuin siirryin sängyn omaksi. :)

En ole koskaan ollut näin kiinnostunut Finlandia-voittajista ja ehdokkaista. En tiedä mistä tämä vimma on peräisin, mutta tykkään siitä! Mulla on yöpöydällä vielä Emma Puikkosen Eurooppalaiset unet ja oon kolmantena varausjonossa kaunokirjallisuuden Finlandia-voittaja Jukka Viikilän Akvarelleja Engelin kaupungista -teokseen. Anyway, tämän vuoden lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandian voitti Juuli Niemi teoksellaan Et kävele yksin. Musta tuntuu, että voitto saattoi mennä oikealle. En ole kuitenkaan vielä lukenut kaikkia ehdokkaita, joten tää on tämmöistä miettimistä vielä:D

Voiettä. Ada ja Egzon. Egzon ja Ada.

15-vuotias Ada on kiltti ja huomaamaton tyttö ja hän asuu kahdestaan boheemin taiteilija äitinsä kanssa. Adan status nousee koulun hierarkiassa ja hän saa uusia kavereita, kun hän aloittaa liikkumisen Egzonin seurassa. Egzon on syntynyt Suomessa, vaikkakin hänen perheensä on kotoisin Kosovosta. Hän ei silti itse ole ikinä käynyt siellä, mistä hänen sanotaan tulevan. Egzon on orastava taiteilija ja Adan äiti, Elena, rohkaisee tätä hakemaan opiskelemaan kuvataidelukioon. 

Kaksi ihmistä täysin eri taustoista ihastuvat, rakastuvat ja ottavat riskin: ehkä suhde toimii, ehkä ei.

Kirja soljuu luontevasti eteenpäin Adan ja Egzonin kappaleiden kautta, pääsemme siis molempien hahmojen pään sisälle. Teos on kirjoitettu erittäin kauniisti, eikä sitä ole lukijalle valmiiksi pureskeltu lautaselle. Voisin sanoa, että lauseet olivat kuin runoutta. Pidin hyvin paljon kirjan luomasta tunnelmasta ja täten sitä oli erittäin miellyttävä lukea. Iso miinus kuitenkin kirjan kannesta. Voisi luulla, että kirja sisältäisi paljon kliseitä ja siirappia. Sen perusteella ei uskoisi, että millaisen tarinan se sisälleen kätkee. Tähän jos johonkin toimii se sanonta, että kirjaa ei saa arvostella pelkän kannen perusteella.

Et kävele yksin on herkkä ja ehkä hauraskin tarina ensirakkaudesta, mutta se ei silti kerro pelkästään Adan ja Egzonin rakkaustarinaa. Se on pikemminkin nuorten kasvukertomus kaikkine niine kipuineen mitä nuoruuteen mahtuu.

Musta tuntuu, että mikään lause ei tee mitään järkeä, mutta halusin kuitenkin päivittää!

Tätä kirjoittaessani päätin, että nostankin arvioni neljään tähteen entisen kolmen ja puolen sijaan.

★★★★☆

LUMI - SEITA VUORELA

Teoksen nimi: Lumi
Kirjailija: Seita Vuorela
Ilmestynyt: 2016
Kustantaja: WSOY
Sivumäärä: 240
Takakannesta:
En siis lupaa teille rakkaustarinaa. Pikemminkin tämä on kertomus petoksesta, ja tytöstä joka pelastaa pojan.

Teheran on ensimmäinen luku 15-vuotiaan Siamakin elämässä, Pohjoisen maan itäinen lähiö toinen. Molemmissa paikoissa vaikeudet tuntuvat seuraavan poikaa, vaikka hän ei niitä etsi. Siamak on nimetty Iranissa sankarina kuolleen setänsä mukaan: haaste josta on mahdoton selvitä. Pohjoinen on nyt koti - Siamak rakastaa lunta ja on kaukalon jäällä kaikkia muita nopeampi.

Heidän perheeseensä muuttaa Atisha, naapurintyttö Iranista, joka on paennut maasta kielletyn bloginsa vuoksi. Atisha ei ole nähnyt lunta, mutta hän tuntee sadun Lumikuningattaresta, jonka suudelma totuttaa uhrinsa kylmään ja saa tämän unohtamaan mistä on tullut. Atisha haluaa Siamakin muistavan jälleen juurensa.

Lumi on koskettava tarina maahanmuuttajien lapsista, jotka kantavat perheissään vastuuta uuden kotimaansa tulkkeina ja kasvavat eri kansallisuuteen kuin vanhempansa. Pienoisromaani Lumi oli viimeistelyä vaille valmis, kun kirjailija Seita Vuorela menehtyi äkillisesti huhtikuussa 2015. Käsikirjoituksen viimeistelyssä kirjaksi on auttanut Vuorelan ystävä ja kirjailijakollega Vilja-Tuulia Huotarinen.

*   *   *

Yksi tämän vuoden lasten ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-ehdokkaista oli Lumi Seita Vuorelalta. Teos jäi Vuorelan viimeiseksi, tämän menehdyttyä äkillisesti viime vuonna. Kirjan on viimeistellyt Vuorelan ystävä ja kirjailija Vilja-Tuulia Huotarinen.

Mä en ollut aiemmin lukenut mitään Seita Vuorelan kirjoja, vaikka aina silloin tällöin olen esim. Karikkoa selaillut kirjastossa. Mulla on nyt menossa Finlandia-palkinnon voittajat ja ehdokkaat -maratooni, joten Karikko sai jäädä sivuun Lumen tieltä.

Lumi kertoo 15-vuotiaasta pojasta, Siamakista. Hän on halunnut tukahduttaa muistonsa synnyinkaupungistaan Teheranista, koska hän on asunut Suomessa jo niin kauan. Hän haluaa vain pyrkiä sopeutumaan Suomeen ja on siinä onnistunutkin. Siamak pelaa jääkiekkoa ja hän on osa jengiä. Siamakin pasmat tulee kuitenkin sekoittamaan Atisha, naapurin tyttö Iranista. Atishan tuomien muistojen on aika sulattaa poika jäästä.

Kirjassa kulkee mukana Atishan muokkaama satu Jääkuningattaresta (H.C. Andersen), mikä oli oiva lisä koko teokseen. Lumi on ajankohtainen ja kauniisti kirjoitettu. Loistava ehdokas Finlandia Junioriksi. Musta tämä ei kuitenkaan ole pelkästään nuortenkirja. Tää vois olla jokaisen kirja.

"Atisha kuuntelee toisella korvalla farsinsorinaa, katsoo samalla lumipyryyn, sen ytimeen kuin viholliseen, jolta ei pääse pakoon, tiiviisti niin että maiseman päälle ilmestyy verho. Lumi on valkoista paperia odottamassa sanoja ja niiden välistä hiljaisuutta, se on valkoinen muuri, johon veli spreijaa vastalauseensa, munan kuori, johon nowruz-juhlan aikaan maalataan pienellä siveltimellä hentoja kuvioita, se on aavemainen ja outo siksi, että mitä vain voi tapahtua, mikä vain on mahdollista, hyvä ja paha. Sellainen on maisema täällä, antaa kaiken eikä mitään. Sellaista on lumi. " (s.38)

Taistelen edelleenkin 3,5 ja 4 tähden välillä.

5. AALTO -TRILOGIA ⎥ OSA 2

Teoksen nimi: Ääretön meri

Alkuperäinen nimi: The Infinite Sea

Kirjailija: Rick Yancey

Ilmestynyt: vuonna 2014

Suomennos: vuonna 2015

Kustantaja: WSOY

Kääntäjä: Ulla Selkälä

Sivumäärä: 290

Sarjassa ilmestynyt:
5. aalto (5th Wave)

Takakannesta: Viides aalto -sarjan toisessa kirjassa jatkuu selviytymistaistelu kaukaisesta aurinkokunnasta tulleita Toisia vastaan, joiden päämääränä on ihmiskunnan tuho. Selviytyminen neljästä ensimmäisestä aallosta oli lähes mahdottomuus. Nyt Cassie Sullivan elää maailmassa, jossa ihmisten välinen luottamus on mennyttä. Viidennen aallon hyökyessä Cassie tovereineen saa todistaa Toisten lopullista tavoitetta. Edessä on viimeinen taistelu elämän ja kuoleman, toivon ja toivottomuuden, rakkauden ja vihan välillä.

Ensimmäisessä osassa avaruusoliot ovat pyyhkineet melkein kaikki ihmiset maanpäältä. Cassie Sullivan onnistui pelastamaan pikkuveljensä ja nyt hänen tehtävänään on säilyä hengissä.

Toinen kirja jatkaa juuri siitä mihin ensimmäinen jäi. Se jatkaa Cassien ja kumppaneiden tarinaa moniäänistä kertojatekniikkaa käyttäen. Nyt pääsemme näkemään maailmaa enimmäkseen Hakan silmien kautta, kun taas ensimmäisessä osassa tarina kulki eteen päin Cassien kautta. Kirja ei esittele tapahtumia ja hahmoja uudelleen, joten onkin hyvä, että maratoonaan tässä koko trilogiaa. Muuten olisin joutunut selailemaan ensimmäistä osaa uudelleen.

+ Pidin siitä, että Evan ei ole mikään yli-ihminen/alien vaan, että selvästi taistelut ottavat häneltäkin veronsa.
+ Oli myöskin hauska nähdä vilaus Evanin historiaa Gracen muodossa.

+ Plussaa oli myös, että Haka ja Cassie olivat 'päähenkilöinä' ja että Cassien ja Evanin säätö oli suosiolla jätetty pois, sivummalle.
+ Ja asia mille hurrasin; EI KOLMIODRAAMAA, niin kuin ensimmäistä osaa lukiessa pelkäsin tapahtuvan.

Kun löysin tämän kirjaston hyllystä, niin ensimmäinen ajatukseni olikin, että onpa se lyhyt. Nyt kirjan luettuani se tuntuukin pelkältä täytekirjalta/täytesivuilta, että saataisiin tästä trilogia aikaiseksi.
Ensimmäisen osan jälkeen Ääretön meri oli pettymys. Se oli ok, mutta siihen se jäi. Pohdin pitkään antaisinko kaksi vai kolme tähteä, mutta päädyin kolmeen. Vaikka juoni olikin vähän tylsähkö, sisälsi se silti jännittävän paljastuksen alieneista.

Nyt odotukset ovat korkealla kolmatta ja viimeistä kirjaa kohden.

★★★☆☆

HARUKI MURAKAMI - 1Q84 OSA 1&2

"Q niin kuin question mark, kysymysmerkki. Maailma, johon sisältyy epäilys"

Teoksen nimi: 1Q84
Alkuperäinen nimi: 1Q84
Kirjailija: Haruki Murakami
Ilmestynyt: vuonna 2009
Suomennos: vuonna 2013
Kustantaja: Tammi
Kääntäjä: Aleksi Milonoff
Sivumäärä: 783

Haruki Murakami ei ole mulle uusi tuttu, aikaisemmin olen häneltä lukenut Sputnik rakastettuni sekä Norwegian Wood.
1Q84 on roikkunut mun TBR-listalla jo vuosia, mutta vasta tänä kesänä sain sen työn alle. Luonnollisesti, mitä kauemmin jokin kirja roikkuu lukulistalla siihen kohdistuu hirveät odotukset. Vai käykö niin vain mulla?

On vuosi 1984, paikkana Tokio. Kirja seuraa kahden päähenkilön, Aomamen ja Tengon, elämää ja heidän matkaa löytää toisensa, muistona toisistaan vain hetket yhteisistä ala-aste ajoista. Aomame toimii kunto-ohjaajana, joka sivubisneksenä murhaa väkivaltaisia miehiä. Tengo taas on preppauskoulun opettaja, joka haamukirjoitti 17-vuotiaan Fuka-Erin esikoisteoksesta oikean myyntimenestysopuksen. Pian Aomame ja Tengo huomaavat siirtyneen vuoteen 1Q84, vuoden 1984 rinnakkaistodellisuuteen. Tästä todisteena taivaalla möllöttää esimerkiksi kaksi kuuta.

Mulla ei ollut mitään vaikeuksia lukea tätä opusta, oikeastaan nämäkin sivut lensivät hyvin nopeasti loppuun. Pidän Murakamin kirjoitustyylistä. Jotkut kuvailut kyllä herättivät hämmennystä, kuten esimerkiksi se, että jokaisen naisen kohdalla ensimmäisenä kuvailtiin rintojen muotoa ja koostumusta. Ehkä tää on joku japanilainen juttu? :-D
1Q84 sisältää tajuttoman juonen ja mielenkiintoiset henkilöt. Se mikä ärsytti, oli se, että kirja herättää paljon kysymyksiä, mutta antaa vähän vastauksia. Toivottavasti kolmannessa osassa asiat selviävät enemmän.

★★★☆☆