5- AALTO -TRILOGIA ⎥ OSA 3

Teoksen nimi: Viimeinen tähti
Alkuperäinen nimi: The Last Star
Kirjailija: Rick Yancey
Ilmestynyt: vuonna 2016
Suomennos: vuonna 2016
Kustantaja: WSOY
Kääntäjä: Ulla Selkälä
Sivumäärä: 316
Sarjassa ilmestynyt:
5. Aalto (5th Wave)
Ääretön meri (The Infinite Sea)

Takakannesta: Ne ovat Maan päällä, ne ovat avaruudessa, ne eivät ole missään. Ne haluavat anastaa maapallon, ne haluavat antaa sen meille. Ne tulivat tuhoamaan meidät, ne tulivat pelastamaan meidät. 

Näiden arvoitusten takana piilee kuitenkin yksi totuus: Cassie Sullivania on petetty. Niin on myös Hakaa, Zombia, Nugettia ja kaikkia planeettamme yli seitsemää miljardia entistä asukasta: Ensin heidät pettivät Toiset ja nyt me itse.

Kun Maan kohtalon hetki koittaa, ihmiskunnan viimeisten selviytyjien on tehtävä päätös: onko tärkeämpää pelastaa itsensä - vai se, mikä tekee meistä ihmisiä?

(Juonipaljastuksia vasta lopussa!)

Viimeiset osat kirjasarjoissa ovat kaikista pelottavampia, koska niihin kohdistuu niin paljon odotuksia. Riittävätkö sivut sille kaikelle mitä täytyy tapahtua? Onko loppu riittävän hyvä? Ja vaikka kaikki nämä onnistuisivat, lähes aina jään vain kaipaamaan lisää.

Kun luin viimeisen sivun ja suljin kirjan, eka ajatukseni oli, että näin päätetään trilogia.

Kun luin Ääretöntä merta, mä jossain kohtaa olin jo luovuttaa, koska mulla oli fiilis, että ei tää tästä voi muuttua paremmaksi. Kolmatta osaa lähdinkin lukemaan ihan vain siksi, että saisin tietää kuinka kaikki päättyy, mitään sen suurempia tunteita tuntematta hahmoja kohtaan. Mutta onneksi luin loppuun, enkä lopettanut kesken! Pitäisi ehkä vähän aikaa odottaa ja setviä ajatuksia, mutta niinhän minä en tee.

Eli siis MITÄ. LUIN. JUURI. ÄSKEN.

Selviävätkö kaikki viidennestä aallosta? 

Lähtölaskenta on alkanut. Kirja on jaettu neljään osaan, jokainen osa omistettu yhdelle päivälle, ennen kuin viidennen aallon sotilaat päästetään vapaaksi tuhoamaan koko maailma, tuhoamaan jokainen ihminen. 

SPOILEREITA, koska näistä on pakko avautua. Älä siis lue pidemmälle jos et halua lukea juonipaljastuksia!

*   *   *

5. Aalto -trilogia on ollut haastava arvioitava. Jatkuvaa miettimistä tähtien välillä!
En osaa järjestää mun ajatuksia tämän enempää, joten mennään taas listaamisella. #sorisiitä

Kolme tähteä seuraavista;

- Kertoja vaihtui jatkuvasti, mikä teki kirjasta sekavan tuntuisen. 

- Ehkä mulla meni sit vaan kaikki ihan ohi tai sitten se selitettiin niin, että olisi pitänyt lukea rivien välistä, mutta mikä oli se perimmäinen tarkoitus kaikelle tälle must-kill-all-the-humans -hommalle??

Nyt  näin jälkikäteen pohdittuna, miksi alieneiden piti tehdä se niin pitkän kaavan kautta? Miksi kaikki aallot? Miksei vaan suorilta posauta kaikkia pois? Nohjoo, siitä ei oltaisi saatu trilogiaa aikaiseksi. Trilogia loppui ja mulle jäi silti noinkin oleellinen asia roikkumaan ilmaan. Jossain  luettavassa tekstissä tai lukijassa on jotain vikaa.

- Haka oli raskaana. Siis mitä?? Mitenkä se oli tärkeää juonen kannalta? Nojoo, tavallaan. Maailmanloppu mutta ~ life finds a way ~ ja sillee mut.. ei.

- Mua ärsytti kaikki hahmot ja niiden teot jossain kohtaa, mutta eniten ehkä Evanin sankari-kompleksi.

- Evan oli special koska pystyi rakastamaan & muut alienit ei siihen pystynyt. Jee mikä storyline. Tää on jo nähty!

- Mun piti oikeen Googlen avulla tarkistaa minkä ikäinen Sammyn sanottiin olevan ensimmäisessä kirjassa ja vastaus oli, että 5-vuotias. Tekojen ja puheiden perusteella en kyllä väittäisi viisivuotiaaksi. Se söpö Nugetti joka esiteltiin ensimmäisessä kirjassa oli kadonnut ja tilalle oli tullut nuori aikuinen. Mietin sitten, että Sammy, väkisin lapsisotilaaksi värvätty, näkee kyllä maailman eri tavalla kuin muut ikäisensä. Mutta kysymys kuuluukin; pystyykö Sammyn aivot toimimaan niin kuin tässä? Mielestäni ei.

- Cassien ja Sammyn välit. Mua jäi niin harmittamaan se kuinka Sammy käyttäytyi Cassieta kohtaan. Ottaen huomioon kaikki se mitä Cassie teki Sammyn vuoksi.

- Myös epilogi jäi hämmentämään. Benin ja Marikan happy big family -hetki. Evanin muistot yms. palautettiin? Sams oli ihan ok sen kanssa että Cassie kuoli? Mitä ihmettä? Ja se Cassie-vauva?

- Olisin halunnut, että Haka uhraisi itsensä eikä Cassie.

Viisi tähteä seuraavista;

+ Alun flahback Cassien ja Sammyn isän nuoruuteen. Se oli ♥.

+ Mun viha-rakkaussuhde Evanin kanssa. Tämän teoksen syytä.

+ No se Evanin sankari-kompleksi oli (oikeesti) hauskaa luettavaa.

+ Rick Yancey teki Veronica Rothit (mutta onnistui siinä paremmin kuin Roth). Tavallaan aavistelin tämänlaisen lopun ja tavallaan en. En mä ollut silti valmistautunut tähän! 
Cassien viimeinen kappale oli kirjoitettu niin kauniisti, että mä en edes vihannut Cassieta siinä hetkessä.

+ Se ettei loppu ollut (ainakaan mulle) odotettavissa. Olin ihan varma, että esim. Evan ja Haka kuolisivat.

Kaiken kaikkiaan trilogian aloitusosa 5. Aalto oli tästä kolmikosta paras. Olen ihan sinut kaiken sen kanssa mitä tässä kolmannessa osassa tapahtui, muutamaa pikku miinusta lukuunottamatta. Ei kaduta, että tuli luettua. Tiedänpähän sitten ainakin mistä porukka mahdollisesti puhuu, kun on tästä trilogiasta kyse :-) 

 ★★★1/2☆

5. AALTO -TRILOGIA ⎥ OSA 2

Teoksen nimi: Ääretön meri

Alkuperäinen nimi: The Infinite Sea

Kirjailija: Rick Yancey

Ilmestynyt: vuonna 2014

Suomennos: vuonna 2015

Kustantaja: WSOY

Kääntäjä: Ulla Selkälä

Sivumäärä: 290

Sarjassa ilmestynyt:
5. aalto (5th Wave)

Takakannesta: Viides aalto -sarjan toisessa kirjassa jatkuu selviytymistaistelu kaukaisesta aurinkokunnasta tulleita Toisia vastaan, joiden päämääränä on ihmiskunnan tuho. Selviytyminen neljästä ensimmäisestä aallosta oli lähes mahdottomuus. Nyt Cassie Sullivan elää maailmassa, jossa ihmisten välinen luottamus on mennyttä. Viidennen aallon hyökyessä Cassie tovereineen saa todistaa Toisten lopullista tavoitetta. Edessä on viimeinen taistelu elämän ja kuoleman, toivon ja toivottomuuden, rakkauden ja vihan välillä.

Ensimmäisessä osassa avaruusoliot ovat pyyhkineet melkein kaikki ihmiset maanpäältä. Cassie Sullivan onnistui pelastamaan pikkuveljensä ja nyt hänen tehtävänään on säilyä hengissä.

Toinen kirja jatkaa juuri siitä mihin ensimmäinen jäi. Se jatkaa Cassien ja kumppaneiden tarinaa moniäänistä kertojatekniikkaa käyttäen. Nyt pääsemme näkemään maailmaa enimmäkseen Hakan silmien kautta, kun taas ensimmäisessä osassa tarina kulki eteen päin Cassien kautta. Kirja ei esittele tapahtumia ja hahmoja uudelleen, joten onkin hyvä, että maratoonaan tässä koko trilogiaa. Muuten olisin joutunut selailemaan ensimmäistä osaa uudelleen.

+ Pidin siitä, että Evan ei ole mikään yli-ihminen/alien vaan, että selvästi taistelut ottavat häneltäkin veronsa.
+ Oli myöskin hauska nähdä vilaus Evanin historiaa Gracen muodossa.

+ Plussaa oli myös, että Haka ja Cassie olivat 'päähenkilöinä' ja että Cassien ja Evanin säätö oli suosiolla jätetty pois, sivummalle.
+ Ja asia mille hurrasin; EI KOLMIODRAAMAA, niin kuin ensimmäistä osaa lukiessa pelkäsin tapahtuvan.

Kun löysin tämän kirjaston hyllystä, niin ensimmäinen ajatukseni olikin, että onpa se lyhyt. Nyt kirjan luettuani se tuntuukin pelkältä täytekirjalta/täytesivuilta, että saataisiin tästä trilogia aikaiseksi.
Ensimmäisen osan jälkeen Ääretön meri oli pettymys. Se oli ok, mutta siihen se jäi. Pohdin pitkään antaisinko kaksi vai kolme tähteä, mutta päädyin kolmeen. Vaikka juoni olikin vähän tylsähkö, sisälsi se silti jännittävän paljastuksen alieneista.

Nyt odotukset ovat korkealla kolmatta ja viimeistä kirjaa kohden.

★★★☆☆

5. AALTO -TRILOGIA ⎥ OSA 1

Teoksen nimi: 5. Aalto
Alkuperäinen nimi: The 5th Wave
Kirjailija: Rick Yancey
Ilmestynyt: vuonna 2013
Suomennos: vuonna 2013
Kustantaja: WSOY
Kääntäjä: Ulla Selkälä
Sivumäärä: 431

Takakannesta: Cassie on tyttö jollla on M16-rynnäkkökivääri, kadonnut pikkuveli ja adrenaliinin terävöittämät aistit. Seitsemän miljardia ihmistä on kuollut, infrastuktuuri tuhottu ja planeetta kasvottomien muukalaisten miehittämä. Epätoivoinen Cassie pakenee ja varoo luottamasta keneenkään. Toisaalla vihan ajama Zombie on valmis tuhoamaan vihollisen hinnalla millä hyvänsä. Kun salaperäinen Evan tarjoaa Cassielle apuaan, on päätös vaikea. Kaoottinen Maa vilisee ihmishahmoisia soluttautujia ja väärän valinnan hinta on kuolema.

Alienit, toiset,  ovat vallanneet Maan. 7 miljardia ihmistä on kuollut. Ensimmäisenä aaltona sähköt katkeavat: puhelimet eivät toimi, lentokoneet tippuvat taivaalta, autot ei toimi. Toisena aaltona tsunami pyyhkii kaupungit puhtaaksi. Kolmantena, vielä elossa olevat saavat seurakseen ruton, mikä pyyhkii 97% elossa olevista. Jos oli onnekas ja selvisi kolmesta ensimmäisestä aallosta, koetellaan onnea taas, sillä neljäntenä aaltona tulivat vaimentajat. Vaimentajat ovat avaruusolioita, jotka ovat ottaneet ihmisen muodon -tehtävänään tappaa loput jäljelle jääneistä ihmisistä. Kukaan ei voi luottaa kehenkään, ainoa mahdollisuus selvitä on olla yksin. Ja nyt alkaa Viides aalto.

Ensimmäisen sivun luettuani, huomasin olevani jo puolessa välissä koko kirjaa. 5. aalto oli jännittävä ja se todellakin jätti janoamaan lisää. Mun on pakko saada tietää kuinka trilogia päättyy. Onneksi sainkin kaikki kolme kirjaa samaan aikaan lainaan kirjastosta:-D
5. aalto toi väkisinkin mieleen Stephenie Meyerin Vieras -kirjan. En koskaan jaksanut Vierasta loppuun asti lukea, joten en sitten loppujen lopuksi osaa sanoa, että kuinka paljon nämä teokset toisiaan muistuttavat.
Musta oli mahtavaa lukea Cassien selviytymisestä sekä Zombien ja ryhmä 53:n touhuista Camp Havenissa. Sammy, Cassien pikkuveli on söpöin ja Haka on asennemuija.

Muutama asia jäi kuitenkin ärsyttämään ja siksi teos ei saakkaan multa täyttä viittä tähteä. Ensinnäkin, mun mielestä tarina ampuu itseään jalkaan, kun Rick Yancey esitteli Evan Walkerin pikarakastumisen Cassieen ja samoin Cassien ihastumisen Evaniin. Oikeasti, tapasitte kaksi aukeamaa sitten, ei rakkautta voi olla vielä ilmassa, argh. Olin myös jossain kohtaa jo heittämässä kirjan ulos ikkunasta, jos vielä kerran joutuisin lukemaan Evanin suklaan värisistä silmistä. Myöskin mahdollinen kolmiodraama Cassien, Evanin ja Zombin välillä tuntuu liian nopealta ja pakotetulta ratkaisulta.

★★★★☆

NELJÄ - VERONICA ROTH

Musta tuntuu että mä tulen jälkijunassa tän kanssa, kaikki muut ovat varmaan jo lukeneet :-D Mun kirjastoni saa kaikki kirjat vähän myöhässä, tämä on tekosyyni.
Vaikka Divergent-trilogia ei yllä aivan mun lemppariksi asti, on sen ensimmäinen osa silti, mielestäni, yksi parhaimmista trilogian avauksista mitä olen lukenut. Tästä syystä halusin antaa tälle lisäosalle mahdollisuuden ja okei, ihan vaan koska Tobias Eaton.

Teoksen nimi: NELJÄ 
Alkuperäinen nimi: FOUR: A Dirvergent Collection

Kirjailija: Veronica Roth

Ilmestynyt: vuonna 2014. 
Suomennos: v. 2016
Kustantaja: Otava
Kääntäjä: Outi Järvinen
Sivumäärä: 202.

"Yhden asian tiedän: jos haluan unohtaa miten järjetön paikka tämä maailma on, hänen seuransa toimii paremmin kuin alkoholi."

Okei, en ollut maailman innokkain lukija, kun tämän käsiini sain kirjastosta. Enkä oikeen tiedä miksi. (Luultavasti siksi, koska en ole vieläkään hyväksynyt sitä miten sarja päättyi.)

Kummasti kuitenkin hihkuin riemusta, kun tarina luonnollisesti toi mieleen Divergentin ensimmäisen osan, josta niin valtavasti pidän.

Kirja koostuu neljästä lyhyestä tarinasta, joista kolme ensimmäistä sijoittuvat aikajanalla aikaan ennen Divergenttiä.
Ensimmäinen on nimeltään "Vaihtaja", jossa käydään läpi aikaa vähän ennen ja jälkeen Tobiaksen valintaseremonian. "Kokelas", teoksen toinen tarina seuraa luonnollisesti Tobiaksen/Neljän kokelasaikaa Uskaliaissa. Kolmannessa tarinassa "Poika", Tobias pääsee johtajakoulutukseen sekä hankkii suuren selkätatuointinsa salassa. Neljännessä ja viimeisessä tarinassa nimeltä "Petturi" (oma suosikki), eletään aikaa jolloin Neljän kokelasajasta on kulunut jo kaksi vuotta & hän on jättänyt johtajanpestin (jota paikkaa täydentää nyt Eric). Tämä tarina limittyykin yhteen Divergentin kanssa.

Kirjan viimeisille sivuille on myös koottu kolme kohtausta Divergentistä, nekin tietenkin Tobiaksen näkövinkkelistä kerrottuna.

+ Pidin hirmuisesti siitä, että tarinat on kirjoitettu juuri Tobiaksen näkökulmasta
+ Kirja oli sopiva yhdellä istumalla luettavaksi.
- Se ei kuitenkaan tuonut mitään uutta ja täydennystä itse Divergent-trilogiaan, mistä vähän petyin. Toisaalta se oli ehkä ihan odotettavissa. 

- En olisi tätä lukenut ellei Neljä olisi ollut lempihahmoni itse trilogiassa.
- / + Ei mikään mielen räjäyttäjä mutta ehdottomasti mielenkiintoinen.

Suosittelen, että Divergent-trilogia on luettu ennen kuin ahmii tämän, sillä siten tästä saa paljon enemmän irti.

★★★☆☆

Takakannesta: Minulla on uusi nimi, joten minusta voi tulla myös aivan uusi ihminen.

Henkilö joka ei siedä näsäviisaita kommentteja. Joka on viimein valmis taistelemaan.

Tobias Eaton, Vaatimattoman johtajan poika, päättää tarttua ainoaan pakomahdollisuuteensa ja aloittaa kaiken alusta. Uskaliaassa hän saa nimen Neljä ja joutuu kohtaamaan pahimmat pelkonsa.

Kaksi vuotta myöhemmin Neljä kouluttaa uusia kokelaita ja kantaa sisällään tuskallisia salaisuuksia, jotka uhkaavat koko osastojärjestelmää. Kun uudet kokelaat hyppäävät verkkoon, hän tuntee löytävänsä suunnan. Trisin avulla on ehkä mahdollista olla jälleen Tobias.

Huippusuosittu Outolintu-trilogia täydentyy Neljän tarinalla.