KLASSIKKOHAASTE OSA 5: LEO TOLSTOI - ANNA KARENINA

Tällä kertaa Klassikkohaastetta isännöi Tuomas Tekstiluola -blogista. Tähän haasteeseen lähdin mukaan toista kertaa, viime kerralla luin Margaret Mitchellin Tuulen viemää -teoksen. Nyt halusin haastaa itseni lukemalla toisen suuren klassikon, mikä oli ehtinyt jo melkein pölyttyä kirjahyllyssäni, nimittäin Tolstoin Anna Kareninan.

Mistä mulle: oma ostos
Teoksen nimi: Anna Karenina
Alkuperäinen nimi: Анна Каренина
Kirjailija: Leo Tolstoi
Ilmestynyt: v. 1877
Suomennos: tämä pokkariversio 2012
Kustantaja: WSOY / Bonnier
Sivumäärä: 910
Takakannesta:

Anna Karenina elää ilottomassa avioliitossa ylhäisen pietarilaisen virkamiehen Kareninin kanssa. Kun hän kohtaa elegantin kreivi Vronskin, se merkitsee hänen toimettoman, rauhallisen elämänsä loppua, voittamatonta intohimoa ja huumaavaa onnea, johon kuitenkin kätkeytyy jo tulevan murhenäytelmän siemen. 

Maailmankirjallisuuden suurimpiin kuuluvan rakkaustarinan taustalle Tolstoi on luonut unohtumattoman kuvan 1870-luvun Pietarista ja Moskovasta, maaseudusta aateliskartanoineen ja talonpoikaistiloineen, tsaarinajan kaikista säädyistä sekä ihmiskohtaloista, joita vain hänen kaltaisensa kertojamestari on pystynyt elävöittämään.

*   *   *

Jokainen tietää Anna Kareninan. Se mikä mulle tuli uutisena, oli se, että tämä on julkaistu kahdeksassa osassa vuosina 1875 - 1877. Anna Karenina on ihmissuhdekoukero traagisella ja onnellisella lopulla höystettynä. Kirja kertoo Annan ja kreivi Vronskin kohtalokkaasta, sekä Konstantin Levinin ja Kitty Štšerbatskajan onnellisesta rakkaudesta.

Kertomus alkaa siitä, kun Anna Karenina on saapunut vierailulle veljensä Stivan luokse Moskovaan, koska Stiva ja tämän vaimo, Dolly, ovat riidoissa. Moskovaan samoihin aikoihin ovat saapuneet myös Levin (Stivan ystävä) sekä Aleksei Vronski. Levin on rakastunut Dollyn siskoon Kittyyn ja aikoo kosia tätä, mutta Kitty kieltäytyy sillä tämä uskoo Vronskin olevan kiinnostunut tästä, koska onhan Vronski antanut Kittylle paljon huomiota lähiaikoina. Tanssiaisissa Vronski ei kuitenkaan huomaa Kittyä lainkaan, koska Vronskin silmät ovat fiksautuneena ainoastaan Anna Kareninaan ja tästä Kittyn sydän murtuu palasiksi. Anna, joka on naimisissa ylhäisen pietarilaisen virkamiehen Aleksei Kareninin kanssa, järkyttyy Vronskilta saamastaan huomiosta ja päättää lähteä heti takaisin kotiin Pietariin miehensä ja pienen poikansa luokse.

Annan aviomies, Aleksei Karenin, on saanut kuulla juoruja Annasta ja Vronskista ja on huolissaan siitä ovatko huhut totta.

Levin kosii Kittyä uudelleen ja nämä päätyvät naimisiin ja aloittavat yhteisen elämänsä Levinin maatilalla. Pian Levinin veli sairastuu ja Levinin estelyistä huolimatta Kitty lähtee Levinin mukaan hoitamaan tämän veljeä Nikolaita.

Kirjan alku vei mut mukanaan. Alkuinnostuksen kuitenkin kadotessa kahlasin läpi ehkä noin 500 sivua aikamoisena pakkopullana. En tiedä minne mun kiinnostukseni katosi, mutta meinasin jättää kirjan jo keskenkin.
Viimeisten parinsadan sivun aikana kuitenkin innostuin taas (ehkä enemmän kuitenkin siitä, että kirja olisi pian luettu, kuin itse tarinasta innostuneena?) Sitten kun käänsin viimeiselle sivulle, aivoissani ainoana ajatuksena oli, että nytkö tämä loppui vai häh. Lukuintoa kuitenkin niitti aivan taatusti kirjan vaikeatajuisuus. Mm. mua sekoitti venäläisten nimeämiskäytännöt, koska en ole millään lailla perehtynyt venäläiseen kulttuuriin jne. 

Vaikka koin kirjan suuremmaksi osaksi pakkopullana, mun on pakko myöntää, että jollain tasolla ihastuin tähän kirjaan, koska kun kaikki sivut oli käännetty, jäin kaipaamaan hahmoja. Erityisesti Konstantin Leviniä, mistä tuli mun lempparini koko kirjassa (vaikka koin Levinin luvut paljon tylsemmiksi kuin Annan :D).
En voi kuin kuvitella, että kuinka haastavaa Anna Kareninan kirjoittaminen on aikoinaan ollut. Mun kohdallani tämä ei saa sitä 'maailman paras kirja' -titteliä, enkä todennäköisesti tule lukemaan tätä uudelleen, mutta en myöskään kadu, että se tuli luettua.

"Kaikki onnelliset perheet ovat toistensa kaltaisia, jokainen onneton perhe on onneton omalla tavallaan." s.7

RAINBOW ROWELL - CARRY ON

Mistä mulle: kirppis/oma ostos
Teoksen nimi: Carry On
Kirjailija: Rainbow Rowell
Ilmestynyt: v. 2015
Suomennos: ei suomennettu
Kustantaja: St. Martin's Griffin
Sivumäärä: 528
Takakannesta:

Simon Snow is the worst Chosen One who's ever been chosen.

That's what his roommate, Baz, says. And Baz might be evil and a vampire and a complete git, but he's probably right.

Half the time, Simon can't even make his wand work, and the other half, he starts something on fire. His mentor's avoiding him, his girlfriend broke up with him, and there's a magic-eating monster running around, wearing Simon's face. Baz would be having a field day with all this, if he were here — it's their last year at the Watford School of Magicks, and Simon's infuriating nemesis didn't even bother to show up.

Carry On - The Rise and Fall of Simon Snow is a ghost story, a love story and a mystery. It has just as much kissing and talking as you'd expect from a Rainbow Rowell story - but far, far more monsters.

*   *   *

Niina (Yöpöydän kirjat -blogista) järjestää Prideviikon lukutempauksen, mikä siis alkaa tänään.

En ole hirveän montaa teosta lukenut Rainbow Rowellilta (Fangirl, Eleanor & Park, Kindred Spirits ja nyt Carry On), mutta lasken hänet nykyisin silti yhdeksi lempikirjailijakseni. Tai noh, onhan tuossa jo aika paljon.. :D

Carry Onissa Simon ja Baz käyvät viimeistä vuottaan Watfordissa. Mua harmittaa, kun tämä ei ole mikään sarja. Olisin niin mielelläni lukenut enemmän Bazin ja Simonin aiemmista vuosista Watfordin koulussa. Simon on "valittu/the chosen one", jonka on ennustettu päihittävänsä pahan voiman Hundrumin, joka on jo kauan yrittänyt tuhota taikamaailman. Tämän 'tehtävän' rinnalla, Simon on luvannut auttaa Bazia selvittämään, kuka tai mikä tappoi tämän äidin.

Simon ja Baz ovat jo tuttuja Rowellin edelllisestä teoksesta nimeltä Fangirl, missä Simon & Baz seikkailivat Cathin fanifiktiossa. Carry On ei kuitenkaan ole mitenkään muuten yhteyksissä Fangirl -kirjaan, vaan on aivan omansa.

Tiesin alustavasti, että kirjassa seikkailee Simon ja Baz ja että heidän välilleen muodostuu suhde. Mutta tässä kirjassa on myös oikeasti juoni! En tiedä, miksi se tuli mulle niin suurena yllätyksenä.. :--D

Tosiaan, tätä vertaa luonnollisesti Harry Potteriin ja se on ihan ok, koska niin sen on tarkoituskin. Alussa mä vertailin ja hain yhtäläisyyksiä Carry Onin ja Harry Potterin välillä(Simon = Harry, Baz= Draco, Watford=Hogwarts/Tylypahka jne.), mutta jossain, ehkä noin puolessa välissä, vertailu vain loppui kuin seinään ja Simon oli vain Simon ja Baz vain Baz.

Musta tää oli aidosti hauska(niinkuin RR:n kirjat yleensäkin) nauroin ääneen joillekin lauseille ja varsinkin loitsujen nimille. Kaiken kaikkiaan, musta tää oli aivan sairaan söpö! En tiedä mikä siinä on, mutta Rainbow Rowellin kirjoissa on vain sitä jotain mille mä sytyn alta aikayksikön. :D

“He's still looking in my eyes. Staring me down like he did that dragon, chin tilted and locked. "I'm not the Chosen One," he says. I meet his gaze and sneer. My arm is a steel band around his waist. "I choose you," I say. "Simon Snow, I choose you.”

KLASSIKKOHAASTE OSA 4: TUULEN VIEMÄÄ - MARGARET MITCHELL

Kun osallistuin kirjabloggaajien klassikkohaasteeseen (jota tällä neljännellä kerralla emännöi Yöpöydän kirjat -blogin Niina), mulla oli hirveän vaikea valita luettava teos. Ajattelin aluksi, että jos ottaisin kohteekseni Jules Vernen Matka maailman ympäri 80 päivässä, koska se on aika lyhyt. En myöskään tiennyt kuinka kauan joulukuussa alkanut lukujumi kestäisi. JA mähän halusin jonkun teoksen tätä haastetta varten lukea. Ajattelin sitten eräänä iltana kirjahyllyjä taas järjesteltäessäni että oikeesti, go big or go home. Kirpparilta löytynyt Tuulen viemää pokkari ois just se sopiva. Ja mä sen lukisin. Eikä loppujen lopuksi tullut edes kiire lukemisen kanssa! :D Mulle Tuulen viemää oli yksi niistä pelottavista klassikoista jo ihan koonsa vuoksi. Nyt oon sen selättänyt ja kaiken kaikkiaan oon hyvin onnellinen, että sain tämän vihdoinkin pois lukupinosta. Se oli keikkunut siellä jo tarpeeksi monta vuotta. :-) Yksi klassikko taas vähemmän.

Mistä mulle: Kirppis
Teoksen nimi: Tuulen viemää
Alkuperäinen nimi: Gone with the Wind
Kirjailija: Margaret Mitchell
Ilmestynyt: v. 1936
Suomennos: tämä pokkariversio 2007
Kustantaja: Otava
Sivumäärä: 894
Takakannesta:

Unohtumaton, vastustamaton. Tuulen viemää on maailman rakastetuimpia romaaneja. Tämä Amerikan Etelävaltioiden värikkäästä elämästä, Scarlett O'Haran ja Rhett Butlerin dramaattisesta rakkaudesta kertova kirja on käännetty lähes kaikille kielille. Tuulen viemää on romaani jota luetaan yhä uudelleen ja uudelleen.

*   *   *

Tiesin Tuulen viemästä ennestään vain oikeastaan sen, että päähenkilön nimi on Scarlett ja että Yhdysvaltojen sisällissota liittyy tähän jotenkin. Lähdin lukemaan sillä asenteella, että varmasti tykkäisin lukemastani, sillä onhan kyseessä nyt klassikko (ja hyvin monet GR kavereistani ovat antaneet teokselle viisi tähteä. Ehkä se kolahtaisi minuunkin). ..Mutta noh. Ei se muuten ihan kolahtanut. Mutta ei se täysin huono ollut. Annoin lukemalleni kuitenkin 3,5 tähteä. 

Kirja alkaa, kun sisällissota on aivan käden tuntumassa ja maa on jakautumassa kahtia (sisällissota pähkinänkuoressa = pohjoisten ja eteläisten valtioiden eri näkemys asioista, suurin kysymys oli orjuus. Eteläiset valtiot tulivat toimeen enimmäkseen puuvillan tuotannolla missä orjat keräsivät puuvillaa. Pohjoinen halusi lopettaa orjatyön. Spoiler, pohjoisvaltiot voitti.)

Scarlett O'Hara on irlantilaisen isänsä ja amerikkalais-ranskalaisen äitinsä vanhin tytär. Hän asuu perheineen Tarassa, pienessä kotiplantaasissa Georgiassa ja he saavat elantonsa puuvillan viljelystä.

Scarlett on kaikkien miesten mieleen ja maata hänen jalkojen alla palvotaan. Hän on kuitenkin iskenyt silmänsä naapurin komeaan Ashley Wilkensiin. Ashley kuitenkin avioituu serkkunsa Melanie Hamiltonin kanssa ja tämä raivostuttaa Scarlettin, koska Ashley oli kuin olikin vastannut Scarlettin tunteisiin, mutta aikoi joka tapauksessa avioitua Melanien kanssa.

Suhteita syntyy ja kuolee ja pian Scarlett kuitenkin tapaa Rhett Butlerin, mutta kylillä hänestä puhutaan pelkkää sontaa ja häntä paheksutaan. Scarlettille ja Rhettille syntyy viha-rakkaussuhde, mikä kasvaa ja kehittyy teoksen aikana.

En sen kummemmin kiintynyt yhteenkään hahmoon ja kaikki jossakin määrin ärsytti mua. En pitänyt Scarlettista enkä Rhettistäkään. Scarlett oli lapsellinen ja tajusi kaiken vasta vähän sen jälkeen kun oli liian myöhäistä. Hän oli ärsyttävä, mutta ajoittain kuitenkin ihailtavan päättäväinen. Plussaa kuitenkin siitä kuinka Margaret Mitchell on uskaltanut kirjoittaa näin epämiellyttävän päähenkilön. Ainoa ketä siedin koko opuksessa oli Melanie, hänestä tuli lempihahmoni koko teoksessa.

Kirjasta pomppii silmille rasismi ja se häiritsi mua kaikista eniten. Ymmärrän, että se kuvaa tiettyä aikaa historiassa, mutta en osannut olla piittaamatta siitä. Se vaikutti väkisin koko kuvaan. Lisäksi teoksesta olisi voinut editoida napakamman ja lyhyemmän kokonaisuuden, koska jotkut kohtaukset vain tuntui turhan venytetyiltä. Se ehkä vaikutti lukutahtiin. Välillä luin sivun päivässä ja joskus sata sivua, hyvin ailahtelevaista siis.

En kuitenkaan osannut odottaa sitä, kuinka teos lopulta päättyi. 'Alkushokista' toivuttuani, olen erittäin tyytyväinen, että Mitchell ei itse koskaan kirjoittanut jatkoa Tuulen viemälle. Voisin kuitenkin ehkä lukea Alexandra Ripleyn kirjoittaman fanifiktion Scarlett -kirjan, minkä pitäisi jatkaa suoraan siitä mihin Tuulen viemää jäi. (Onko kukaan lukenut sitä? Onko se mistään kotoisin??)

Ymmärrän kyllä, miksi tämä on saanut klassikkostatuksen ja miksi siitä pidetään. Se ei vaan ollut mun palani kakkua tällä kertaa. Ei siis kolmea ja puolta tähteä enempää. 

★★★1/2

EIKÄ YKSIKÄÄN PELASTUNUT (#PAPERILTARUUTUUN)

Vihdoinkin lukujumi alkaa olla takanapäin, jee! *voitontanssi, confettisadetta ja mitä kaikkea*

Kuva täältä

Joulun välipäivinä maikkari esitti Agatha Christien kirjan pohjalta tehdyn minisarjan Eikä yksikään pelastunut / And Then There Were None. (Kesto: 210min, julkaistu: joulukuussa 2015)

Herra ja rouva Owen ovat kutsuneet kahdeksan henkilöä (Vera Claythorne, tuomari Wargrave, Philip Lombard, Emily Brent, kenraali Macarthur, tohtori Armstrong, Anthony Marston ja rikoskomisario Blore) lomailemaan Sotilassaarelle. Saarella sijaitsevassa loistohuvilassa heille tulevat tutuksi palvelusväki herra ja rouva Rogers. Hassua kyllä, herra tai rouva Owen eivät ole kumpikaan paikalla.

Ruokailuhuoneen pöydällä on kymmenen posliininukkea, jotka katoavat aina omituisesti yksi kerrallaan, aina silloin kun joku vieraista sotilaslorun mukaisesti kuolee. Eloonjääneiden kesken alkaa syntyä paniikki.

Olen lukenut Agatha Christien kyseisen teoksen vuonna 2004(2005?) seiskaluokalla. Mulla meni siihen silloin aikoinaan maku, kun luokkakaveri kertoi kuinka kirja päättyisi. En myöskään ollut kovin ahkera lukija silloin mikä saattoi myös vaikuttaa asiaan. Kuitenkin, oli aika virkistää muistia ja katsoa tätä kehuttua sarjaa!

Mukana oli jos mistäkin tuttuja näyttelijöitä. Itselleni kuitenkin ainoat tutut naamat olivat Aidan Turner (Poldark ja Hobitti -trilogia) ja Charles Dance (Game of Thrones).

Sarjassa on alunperin kolme jaksoa, mutta jostain syystä Suomessa se esitettiin neljässä erässä tunnin pituisilla jaksoilla(mainoskatkot mukaan laskettuna.) Ensimmäinen jakso oli vähän hidastempoinen, eikä oikein tahtonut sytyttää mua. Seuraavat kolme jaksoa sisälsi jo meininkiä.

*   *   *

Inspiroiduin myöskin hakemaan Eikä yksikään pelastunut teoksen kirjastosta.

Teoksen nimi: Eikä yksikään pelastunut

Alkuperäinen nimi: And Then There Were None / Ten Little Niggers

Kirjailija: Agatha Christie

Ilmestynyt: vuonna 1939

Suomennos: Tämä pokkariversio v. 2012

Kustantaja: WSOY

Sivumäärä: 299

Takakannesta:

KAIKKIEN AIKOJEN RIKOSROMAANI

Kymmenen toisileen tuntematonta ihmistä on saanut salaperäisen kutsun illanviettoon. Syrjäisellä saarella on vain yksi talo, amerikkalaisen miljonäärin rakennuttama loistohuvila. Kutsut lähettänyt isäntä ei ilmestykään paikalle. Ruokaluhuoneen pöydälle asetellut kymmenen posliininukkea katoavat omituisesti yksi kerrallaan - aina silloin kun joku vieraista kuolee. Jäljelle jääneet pälyilevät toisiaan kauhuissaan.

Maailmanlaajuisesti yli 100 miljoonaa kappaletta myynyt Eikä yksikään pelastunut edustaa Agatha Christien kultakauden loisteliainta tuotantoa. Legendaarisen maineen saavuttaneessa kirjassaan Christie käsittelee suljetun paikan teemaa mestarillisesti ja tyrmää täysin lukijansa arvailut.

*   *   *

Ensimmäisestä lukukerrasta on tosiaan vierähtänyt se kevyet (yli) kymmenen vuotta, joten en todellakaan muistanut mitään itse kirjasta. Oli vähän tylsää, kun olin nähnyt sen minisarjan ennen ja vasta sitten luin itse kirjan. Noh, oma moka! Kirjaa kyllä luki ihan erilaisella fiiliksellä, kun tiesi mitä tulevan piti ja osasi tarkkailla tapahtumia ihan eri lailla :) Oli myös mukava huomata kaikki eroavaisuudet sarjaan verrattuna, kun kaikki sarjan tapahtumat oli vielä tuoreessa muistissa.

Tämä oli siis ensimmäinen Christien kirja minkä olen lukenut. Lukupinossa odottaa myös yksi toinenkin Christie, nimittäin Idän pikajunan arvoitus. Mulla on selvästi menossa nyt tämmöinen rikos/mysteeri -vaihe.

★★★★★

UNPOPULAR BOOKISH OPINIONS

Taas olisi haasteen aika! Kiitokset tästä menee Miralle :D

Säännöt ovat seuraavat:
- Linkitä haasteen antaja blogipostaukseesi
- Vastaa kysymyksiin
- Lähetä vähintään 3:lle, joiden blogit linkität postaukseen
- Ilmoita heille ja linkitä oma postauksesi heille, jotta hekin tietävät mitä tehdä

Kysymykset:

1. Kirja / Kirjasarja, josta muut pitävät mutta sinä et?

All The Bright Places - Jennifer Niven (Tästä on tulossa ensi vuonna kai elokuvakin.)

No koska vaan ei. Musta se romantisoi liikaa asioita.

2. Kirja / Kirjasarja, josta sinä pidät, mutta muut eivät?

Mä tykkäsin Paula Hawkinsin Nainen junassa -kirjasta! Luen kyllä tosi harvoin mysteeri/thrilleri kirjoja, että ehkä mä oon sit vaan huono arvostelemaan niitä. Mutta tykkäsintykkäsin!

3. Kolmiodraama, jossa päähenkilö päätyy yhteen sen kanssa, jonka et olisi halunnut?
Clockwork Princess - Cassandra Clare. Tää on vähän kinkkinen. Tietäjät tietää, en halua spoilata sanomalla enempää :-D

4. Suosittu kirjagenre, josta et pidä / josta haluaisit, muttet vain pysty?
Ehkä kauhu. Niitä kirjoja en oo tainnut lukeakaan yhtään! Haluan nukkua yöni rauhassa.
Mutta silti haluaisin niin lujasti lukea jonkun klassikon, kuten Se ja Hohto Stephen Kingiltä.

5. Pidetty, suosittu tai rakastettu hahmo, josta et pidä?
Bella Swan Twilightista. Mun mielestä se oli rasittava.

6. Kirjailija josta monet pitävät mutta sinä et?
Tähän ei saa kyllä vastausta. Onneksi! kai..? :D

7. Suosittu sarja jonka lukemiseen sinulla ei ole mielenkiintoa?
The House of Cards, kaksi ekaa osaa mulla on hyllyssä ja ensimmäisen olenkin onnistunut lukemaan joskus kauan sitten. Nyt ei ole mitään mielenkiintoa sitä kohtaan.

8. Kirja joka on huonompi kuin siitä tehty elokuva?
The Perks of Being a Wallflower/Elämäni seinäruusuna - Stephen Chbosky

Haasteen heitän eteenpäin Katriinalle, Ninalle ja Miisulle. 

Jos olette tämän jo aikaisemmin tehneet niin sitten saa rauhassa skipata :-) ellei toki halua uudestaan vastailla!

LIEBSTER AWARD -TUNNUSTUS

Kiitokset tästä liebster award -palkintohaasteesta menee Katriinalle Unelmien aika -blogista!:-)

Säännöt:

1. Kiitä palkinnon antajaa ja linkkaa hänen bloginsa postaukseesi.

2. Laita palkinto esille blogiisi.

3. Vastaa palkinnon antajan esittämään 11 kysymykseen.

4. Nimeä 5-11 blogia, jotka mielestäsi ansaitsevat palkinnon ja joilla on alle 200 lukijaa.

5. Laadi 11 kysymystä, joihin palkitsemasi bloggaajat puolestaan vastaavat.

6. Lisää palkinnon säännöt postaukseen.

7. Ilmoita palkitsemillesi bloggaajille palkinnosta ja linkkaa oma postauksesi heille, jotta he tietävät mistä on kyse.

1. Mikä on ollut kuluneen kesän paras kirja?

- Ylpeys ja ennakkoluulo! (tää tuli ku apteekin hyllyltä) Ei epäilystäkään.

2. Mikä kirja on ollut kuluneen kesän pettymys? 

- Haruki Murakamin 1Q84 osat 1 & 2 :-( Aion silti (toiveikkaana) lukea vielä kolmannen osan.

Omat odotukset oli niin korkealla, että niitä oli jo vaikea ylittää!

3. Mikä on paras kirjoihin liittyvä kesämuistosi?

- Tätä jouduin miettimään todella kauan:-D Mulle ei oikeasti tule mieleen mitään juuri nyt.

4. Mikä kirjagenre kuuluu kesään? 

- Nuorten contemporary!

5. Missä tykkäät lukea kesällä? 

- Omalla parvekkeella heti aikaisin aamusta tai sitten iltaisin. Vieressä vielä teekupponen niin oon erittäin tyytyväinen.

6. Minä vuodenaikana luet eniten? 

- Luen tasaisesti ympäri vuoden, en ole huomannut mitään eroa.

7. Mitä aiot lukea syksyllä? 

- Käsiin on ehdottomasti tarkoitus saada Sarah J. Maas'in Throne of Glass -sarjaan viides osa; Empire of Storms. Odotan myöskin innolla Harry Potter ja salaisuuksien kammion kuvitettua versiota!

8. Onko sinulla muita kirjoihin liittyviä suunnitelmia syksylle? 

- Kirjamessuilla olisi mukava käydä, mutta katsotaan tuleeko siitä mitään :-)

9. Kumpi on hauskempaa: ostaa kirjoja omaksi vai lainata niitä kirjastosta? 

- Aikalailla samalla maaliviivalla. Ehkä kuitenkin kirjastosta lainaaminen on vähän hauskempaa, koska kirjan voi sitten palauttaa jos se ei olekaan hyvä:-D

10. Osallistutko mieluummin lukuhaasteisiin vai luetko mitä mieleen juolahtaa? 

- Ehkä mielummin mitä mieleen juolahtaa.

11. Mitä aiot lukea seuraavaksi?

- Toisen osan Rick Yanceyn 5. Aalto -trilogiasta.

Mä olen vielä niin uusi täällä blogimaailmassa, että en tiedä vielä kenelle tätä tunnustusta jakaisin, buu:-(

Joten jos ei haittaa, vastailin vain annettuihin kysymyksiin:)

Kiitos vielä Katriina hyvistä kysymyksistä!